Öljypellavan jalostajat kaipaavat lisää innokkaita viljelijöitä. Lisäsopimuksia ollaan lähivuosina valmiita tekemään tuhannelle hehtaarille.

Öljypellavan viljelyala on viime vuosina vaihdellut 1 000–2 000 hehtaarissa. Kotimaiselle pellavalle olisi suurempi tarve. Nyt käytetystä pellavasta suunnilleen puolet on tuotu ulkoa.

”Koko ajan on ollut vajausta kotimaisesta raaka-aineesta. Pellavatuotteiden menekki kasvaa, joten raaka-aineen tarvekin kasvaa”, Linseedin viljelypäällikkö Heikki Lahti-Kala sanoo. Tilanne on sama kaikilla Öljypellavayhdistykseen kuuluvilla pellavaöljyn jalostajilla. Tuotteissa käytettäisiin mieluummin kotimaista kuin tuontipellavaa. Sen öljyn laatu kun on parempaa.

Vaatimaton kasvi

Öljypellavan viljely on sopimustuotantoa. Sen hinta ei heilahtele samalla lailla kuin viljalla. ”Sopimus takaa sadolle varman menekin määrättyyn hintaan”, Lahti-Kala muistuttaa.

”Tällä hetkellä pellavan kilpailukyky on erittäin hyvä.” Kun viljan hinta on alhaalla, tiloilla aletaan miettiä muitakin kasveja.

Viljelykiertoon viljan välikasviksi pellava sopii erinomaisesti. Se katkaisee viljojen tautiriskiä ja parantaa maan rakennetta. ”Tutkimusten mukaan sen välikasviarvo on lähellä rypsin arvoa”, Lahti-Kala sanoo.

Pellava on vaatimaton kasvi. Sen vaatimat tuotantopanostukset ovat pienemmät kuin viljalla. Typpilannoitusta se tarvitsee noin 45–60 kiloa hehtaarille. Kasvinsuojelussa tautiruiskutukset saa unohtaa, vain rikkakasveja täytyy käydä torjumassa. Ympäristöystävällinen kasvi siis.

Puinti pelottaa

Entä puinti? ”Sitä kohtaan on kieltämättä määrättyjä pelkotiloja. Mutta kun asiaa valmistelee jo keväällä ja kylvää pellavan ensimmäisenä aikaisille lohkoille, pääsee myös puimaan ajoissa. Syksyllä on oleellista käyttää kuivat ja aurinkoiset päivät pellavan puintiin. Silloin se onnistuu, ja niin pellavanviljelijät tekevätkin.”

Sopimustuottajia ei jätetä yksin. Viljelytietoa ja kylvösiemeniä saa parhaiten ottamalla yhteyttä suoraan öljypellavaa jalostaviin yrityksiin. Viljelypäälliköt kertovat, miten pellavan viljelyssä onnistuu. Keväällä järjestetään viljelijäkoulutuksia, ja uusien viljelijöiden pelloilla käydään kesän mittaan katsomassa kasvustoja.

SAARA LIESPUU, teksti

Jaa artikkeli