Kolin veljekset Loimaalta kylvivät viime keväänä ensimmäisen kerran härkäpapua. Siitä tehtiin kokoviljasäilörehua sonneille. Ensimmäisen vuoden kokemuksiin tilalla ollaan todella tyytyväisiä. Eläimille rehu maistuu, ja alle kylvetty nurmi lähti hyvään kasvuun.

Maatalousyhtymä Kolin omistajaveljekset Salomon ja Valtteri Koli kasvattavat nautoja ternistä teuraiksi Loimaalla. 300 eläimen karja koostuu maitorotuisista ja risteytyksistä.

Puolitoista vuotta sitten tilan nimiinsä ottaneet veljekset ovat kehittäneet sitä urakalla. Uusi pihatto valmistui kolme vuotta sitten. Siinä vaiheessa navetassa oli noin 60 sonnia.

”Päätimme keskittyä naudanlihan tuotantoon kunnolla”, Salomon Koli sanoo.

Omaa ja vuokramaata tilalla on toista sataa hehtaaria. Sen lisäksi sopimusviljelyn määrää pyritään kasvattamaan selvästi. Kun osto- ja vuokrahinnat ovat pilvissä, kovin kaukaa peltoja ei pysty ostamaan tai vuokraamaan.

”Etsimme sopimuskumppaneita, joille tarjoamme nurmea ja karjanlantaa viljakiertoon mukaan”, Valtteri Koli kertoo. Kunhan peltoasiat saadaan järjestykseen, tarkoituksena on kasvattaa karjan kokoa lähivuosina edelleen.

Lähimmät pellot sijaitsevat noin kolmen kilometrin päässä, pisimmillään rehua ajetaan kymmenen kilometrin takaa.


Salomon ja Valtteri Koli tekivät laakasiiloon kerroksittain kokoviljasäilörehua vehnästä ja härkäpavusta. Häkäpapu näkyy mustina kerroksina.

Härkäpapu säilyttää kosteuden nurmelle

Kolin pelloista iso osa on nurmella. Viime kesänä nurmisäilörehua tehtiin 80 hehtaarilta. Härkäpapu otettiin ensimmäistä kertaa viljelyyn. Kolit perustivat uutta nurmea 40 hehtaaria niin, että härkäpapu oli suojakasvina.

”Joku pelotteli, ettei nurmi lähde sen alta. Mutta ainakin viime kesän kokemukset ovat hyviä. Härkäpapu korjattiin kokoviljasäilörehuksi ennen elokuun puolta väliä. Nurmi oli sen alla 10–15-senttistä. Tiheyteen olen tyytyväinen. Valoa saatuaan se lähti heti kasvuun. Syksyn se ehti vielä vahvistua ennen talven tuloa”, Salomon Koli toteaa.

Hän pohtii, että nopeakasvuinen härkäpapu piti hyvin kosteutta massa, joten nurmen siemenen iti hyvin.

”Härkäpapu pitää kylvää mahdollisimman aikaisin. Se tarvitsee itääkseen seitsemän kertaa oman painonsa verran vettä”, veljekset sanovat. Kevätkosteutta ei ole vara menettää. Nurmen siemenen he kylvivät seuraavana päivänä.

Lannoitteena he käyttivät karjanlantaa. Ruiskun kanssa pellolla ei käyty.

SAARA LIESPUU, teksti ja kuvat

Lue koko juttu toukokuun 2016 painetusta Maatilan Pellervosta. Tilaajana löydät koko lehden myös E-arkistosta osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.

 

Jaa artikkeli