Uusimman tekniikan jarrutkaan eivät kumoa fysiikan lakeja. Raskas liikennetraktori-perävaunuyhdistelmä vaatii viidenkympin nopeudesta kymmeniä metrejä pysähtyäkseen, 60-tonninen sorakasettiyhdistelmä maantienopeudesta lähes 90 metriä.
Savu nousee renkaista, kun soralastia kuljettava liikennetraktori tekee hätäjarrutuksen viidenkympin nopeudesta. Perävaunutyypistä riippuen jarrutusmatka on lyhyimmillään 26 ja pisimmillään 57 metriä.
Tukkilastissa olevan 76-tonnisen ajoneuvoyhdistelmän äkkijarrutus kahdeksankympin vauhdista on hurjaa katseltavaa. Yhdistelmä säilyttää onneksi ajolinjansa. Pölypilven ja kuminkäryn hälvettyä jarrutusmatkaksi todentuu 49 metriä.
Kantatie 41:llä, Virttaan varalaskupaikalla Loimaalla toteutetussa jarrutuskokeessa 60-tonninen säiliöauto pysähtyi 46 metrin kohdalla ja 60-tonninen sorakasettiyhdistelmä vasta 87 metrin kohdalla. Ilman lastia oleva 21-tonninen moduuliyhdistelmä tarvitsi 45 metriä pysähtyäkseen.
Jarrutustestitapahtumassa havainnollistettiin jarrutusmatkoja erityyppisillä ajoneuvoilla: mopoautoista ja traktoreista kuorma-autoihin ja miehistönkuljetusvaunuun.
”Traktoriurakointi lisääntyy ja myös viljelijät joutuvat ajamaan maantiestöllä aiempaa enemmän. Siksi halusimme testata traktori-perävaunuyhdistelmien pysähtyvyyttä”, tapahtuman järjestelyvastaava, ajokouluttaja Unto Pentinmäki Sataedu Oy:stä Huittisista perustelee.
Mukana testissä oli myös erikoisajoneuvoja. ”Porin prikaatin varusmiehet liikkuvat kuorma-autojen ja traktoreiden lisäksi tieliikenteessä esimerkiksi AMV miehistönkuljetusajoneuvolla. Siksi oli perusteltua näyttää varusmiehille ja puolustusvoimien ajokouluttajille Pasin seuraajan ajoneuvopysähtymiskykyä hätäjarrutustilanteessa.”
Taajamanopeudessa kymppi pois nopeudesta olisi puolittanut jarrutusmatkan ja näin olisi vältytty yliajolta.
Jarruille vuosihuolto
Lähes jokainen kuljettaja saanut tuntea, kuinka hätäjarrutustilanteessa sekunnit tuntuvat minuuteilta. Jalka puristaa jarrua kaikin voimin, mutta hidastuvuus ei olekaan kuvitellun kaltainen. Jarrujen tehokaan ei ole odotetunlainen, sillä tehon hiipumista ei välttämättä huomaa päivittäisissä askareissa.
”Jarrujen ja laitteiden puutteita usein vähätellään, ja siksi vuosihuolloista saatetaan tinkiä. Hyvin ja ajallaan huolletut vehkeet ylläpitävät ja varmistavat konekannan toimintakykyä, toisaalta ajoissa huomatut viat eivät ehdi paheta ja aiheuttaa lisävahinkoa”, tuotepäällikkö Jarno Nissi Hankkijalta muistuttaa.
Hän on vetänyt maatalousyrittäjille useita ennakoivan ajon kursseja, joilla on käsitelty traktoreiden ja laitteiden tekniikkaa sekä kuljettamiseen liittyviä lainalaisuuksia. Kursseilla on kerrattu myös traktoriliikenteen säädöksiä ja lainalaisuuksia.
Virttaan jarrutustestissä oli kolme erilaista traktori-perävaunuyhdistelmää ja erot jarrutusmatkoissa olivat merkittäviä: kymmeniä metrejä.
Puolustusvoimain traktorin perävaunussa oli 26 tonnin soralasti. Kärryssä oli kuormantuntevat, paineilmatehosteiset jarrut ja traktorissa märät levyjarrut. Viidenkympin nopeudesta pysähtymismatka oli 26 metriä.
Omavalmisteisella perävaunulla varustetun yhdistelmän jarrutusmatka oli lähes kaksinkertainen päivän parhaaseen tekniikkaan verrattuna. Jarrutusmatka 57 metriä.
Seuraava koe tehtiin traktorilla ja hydraulisin jarruin varustetulla perävaunulla, jossa lastina 30 tonnia soraa. Traktorissa oli märät levyjarrut molemmilla akseleilla. Perävaunussa molemmilla akseleilla oli kuormantuntevat hydrauliset rumpujarrut. Tämän yhdistelmän pysähtymiseen tarvittiin 35 metrin matka.
Kolmantena testiyhdistelmänä oli niin ikään 30 tonnin soralastilla lastattu mutta omavalmisteinen perävaunu, jossa oli hydraulisesti toimivat rumpujarrut yhdellä akselilla. Paineilmakellojen tilalle oli asennettu hydraulinen sylinteri. Vetojuhtana oli muutaman vuoden ikäinen traktori, jossa levyjarru taka-akselilla, etuakseli jarrutti nelivedolla. Tämä yhdistelmä tarvitsi pysähtymiseen viidenkympin nopeudesta peräti 57 metriä.
Testituloksia arvioitaessa on hyvä ottaa huomioon, että liikkeellä oltiin juuri huolletulla välineistöillä ja lähes uudella huippuluokan kalustolla.
”Testitulokset olisivat varmasti olleet varsin toisenlaiset, jos käytössä olisi ollut esimerkiksi kymmenen vuotta vanha traktori-perävaunuyhdistelmä”, Nissi muistuttaa.
Huonokuntoiset ja -tehoiset jarrut ovat sekä työturvallisuus- että liikenneturvallisuusriski. Varsinkin vanhoissa perävaunuissa ja omavalmistekärryissä jarrutustehot voivat olla huomattavan vähäiset.
Nissi suosittelee testaamaan jarruja säännöllisin väliajoin suljetulla alueella tai pikkutiellä. Erityisen tarpeellisia tällaiset harjoitukset olisivat perheen nuorisolle. Monet nuoret ovat näppäriä – mutta kuljettajina kokemattomia. Esimerkiksi syyssateiden pehmittämien tienreunojen petollisuutta ei välttämättä osata arvioida.
”Talviliukkaille en nuorta kuljettajaa laskisi kevyin perustein, sillä maatalousrenkaan pito jäisellä tiellä voi olla liki olematon”, Nissi varoittaa.
Moduli puoliperävaunu-keskiakseliyhdistelmä pysähtyi tyhjänä 45 metriin.
Turvallisuus tärkeintä
Sataedun Oy:n Huittisten toimipiste on kouluttanut pitkään isojen autojen kuljettajia sekä antanut ammattipätevyyskoulutusta puolustusvoimain varusmieskuljettajille. Unto Pentinmäki on ollut ideoimassa ja järjestämässä erilaisia testauksia. Hänen missionaan on liikenneturvallisuuden edistäminen.
”Ihminen uskoo vasta kun näkee tai kokee itse. Siksi havainnollistamisia tarvitaan.”
Virttaan jarrutustestien tavoitteena oli osoittaa erilaisten ajoneuvojen pysähtymismahdollisuus nopeissa liikennetilanteissa sekä kokonaismassan merkitys liike-energian ja jarruvoimien suhteen.
”Teoriassa erilaisten kulkuneuvojen tai yleensä eripainoisten ajoneuvojen jarrutusmatkoissa ei pitäisi olla mainittavia eroja. Käytännössä kuitenkin raskaiden ajoneuvojen pysähtymismatkat ovat huomattavasti pidempiä kuin esimerkiksi henkilöautojen tai moottoripyörien pysähtymismatkat”, Pentinmäki puntaroi.
Ero johtuu ensinnäkin siitä, että kevyemmillä ajoneuvoilla on mahdollista saada jarruvoimat jakaantumaan akseleille optimaalisemmin. Raskailla ajoneuvoilla, joissa on useita akseleita ja ajoneuvoja peräkkäin, on vaikeampi saada yhtä tasaista jarruvoimien jakaantumista.
Liike-energian määrä on suoraan verrannollinen ajoneuvon massaan. Kuormatuilla raskailla ajoneuvoilla jarrulaitteiden teho ei riitä tuottamaan niin suurta jarruvoimaa, että jarrutusmatkat olisivat yhtä lyhyitä kuin esimerkiksi henkilöautolla.
Puolustusvoimain perävaunussa paineilmatehosteiset jarrut. Jarrutusmatka 26 metriä.
Paineilmajarrujen, ajoneuvon koon ja jarrulaitteiden massiivisuden vuoksi raskaiden ajoneuvojen jarruissa on viivettä. Kevyissä ajoneuvoissa, joissa on nestejarrut, jarruviivettä ei käytännössä ole.
Pysähtymismatkaan vaikuttavat oleellisesti myös renkaiden pito-ominaisuudet. Raskaiden ajoneuvojen renkaiden suunnittelussa joudutaan painottamaan kuormankestävyyttä ja mahdollisimman pitkää käyttöikää. Kevyissä ajoneuvoissa pääpaino voidaan asettaa pito-ominaisuuksiin. Maatalousrenkain varustettu traktori pysähtyy asfaltilla hitaammin kuin tieliikennerenkain varustettu
”Monesti moottoripyörien pysähtymiskykyä yliarvioidaan. Jarrutusmatka on kuitenkin usein yhtä pitkä kuin henkilöautolla”, Pentinmäki huomauttaa.
Virttaan jarrutustestissä poliisimoottoripyörä pysähtyi satasen vauhdista 38 metriin, henkilöauto 37 metriin.
”Vauhdilla on väliä. Maantienopeudessa vartti pois vauhdista puolittaa jarrutusmatkan, kaupunkiliikenteessä kymppi pois nopeudesta riittää jarrutusmatkan puolittamiseen”, muistuttaa Pentinmäki.
Traktorimönkijä pysähtyi viidenkympin vauhdista 14 metrissä.
Valot kuntoon
Tilakoon kasvaessa vuokrapellot loittonevat yhä kauemmas päätilasta. Siksi yhä useammin traktoreilla joudutaan ajamaan myös vilkkaan autoliikenteen seassa. ”Muut tielläliikkujat eivät tunnu aina muistavan, että traktorimiehet ovat maantiellä työn eivätkä huvin tähden. Autoilijoiden malttamattomuudesta ja liian vähäisistä turvaväleistä aiheutuukin ajoittaisia vaaratilanteita, ylikonstaapeli Vesa Roima Lounais-Suomen poliisilaitokselta sanoo.
Maatalouskaluston koko on kasvanut viime vuosina: traktorit ovat yhä suurempia ja työkoneet yhä painavampia. Toisaalta traktoreiden ajo-ominaisuudet ovat parantuneet huomattavasti. Mukava ajotuntuma saattaa joskus innostaa ajamaan raskaalla yhdistelmällä turhankin lujaa. Kun työtä on paljon, usein kiire on matkassa mukana, mikä lisää osaltaan onnettomuusriskiä.
Maanviljelijät saattavat olla liikkeellä aamuvarhaisella ja iltamyöhällä. Näkyvyys eteen ja taakse on yhtä tärkeä. Roima kehottaakin huolehtimaan, että traktorin, perävaunun tai maatalouskoneen etu- ja takavalot ovat kunnossa ja puhtaat.
”Maatilojen lapset ovat mukana peltotöissä pienestä pitäen ja usein jo varhaisteinit osallistuvat esimerkiksi rehunajoon. Vanhempien kannattaa opastaa nuoret ajohommiin huolellisesti sekä tarjota mahdollisuus ajotaitojen ja jarrutusten harjoitteluun”, Roima suosittelee.
Traktori eli T-luokan ajokortin saa aikaisintaan 15-vuotiaana kuljettajatutkinnon teoriakokeen suorittamalla. T-luokan ajokortilla saa ajaa rakenteelliselta nopeudeltaan enintään 40 km/h kulkevia traktoreita, moottorityökoneita ja moottorikelkkoja niihin kytkettyine hinattavine ajoneuvoineen.
Rakenteelliselta nopeudeltaan yli 40 km/h, mutta enintään 60 km/h kulkevan traktorin kuljettaminen edellyttää LT-luokan ajokorttia. LT-luokan ajokortin saa aikaisintaan 15-vuotiaana ja ajokortin saamiseksi on suoritettava teoria- ja käsittelykoe hyväksytyksi.
Jarrutusmatkavertailua eri ajoneuvoilla ja nopeuksilla
Linja-auto, 80 km/h: 39 m
Linja-auto, 50 km/h: 13 m
Linja-auto, 40 km/h: 6 m
Traktorimönkijä, 50 km/h: 14 m
Traktori-perävaunu, 26 t, 50km/h (kuormantuntevat paineilmajarrut): 26 m
Traktori-perävaunu, 30 t, 50 km/h (hydrauliset jarrut): 35 m
Traktori-perävaunu, 30 t, 50 km/h (omavalmiste, hydr. rumpujarrut): 57 m
Mopoauto, 45 km/h: 6 mJarrutusmatkavertailu, nopeus 80 km/h
Moottoripyörä 29 m
Henkilöauto 24 m
AMV panssaroitu miehistönkulj.vaunu (86 km/h) 50 m
Moduli, puoliperävaunu-keskiakseliyhdistelmä, 21 t, 45 m
Ajoneuvoyhdistelmä, sorakasetti, 60 t, 87 m
Ajoneuvoyhdistelmä (säiliöauto), 60 t, 46 m
Puutavarayhdistelmä, 76 t, 49 mJarrutusmatkavertailu 100 km/h
Moottoripyörä 38 m
Henkilöauto 37m
Linja-auto 58 m
MARJA HEIKKILÄ, teksti
JORMA HEIKKILÄ, kuvat
