Sorkkahoidon laatu vaihtelee tekijän mukaan. Kyseessä on niin tärkeä asia, että karjaomistajan kannattaa olla tarkkana. Nopeus ei välttämättä ole valtti, tärkeämpää on hoitaa homma huolellisesti.
Iisalmelainen Heli Gröhn suoritti sorkkahoitajan sorkkahoitajan ammattitutkinnon kymmenen vuotta sitten. Hoitoja hän käy tekemässä parina kolmea päivänä viikossa. Sen lisäksi hän vetää Huitin Holsteinin sorkkahoitokursseja ja hoitaa omaa karjaansa.
”Jalkaterveys vaikuttaa lehmällä moneen asiaan. Omissa lehmissä olen esimerkiksi todennut, että jos joku ei näytä kiimaa, hoidan ensin sorkat. Jos lehmällä on kipua jalassa, se ei halua tuottaa jälkeläisiä. Useampi lehmä on tullut sorkkahoidon jälkeen kiimaan”, Gröhn sanoo.
Moni hakeutuu sorkkahoitokursseille, kun navetassa on ollut ongelmia. Kiinnostus asiaan herää.
Heli Gröhn kertoo kiertäneensä opettamassa aiheesta kurssilaisten navetoissa ympäri Suomea.
”Yhdessä navetassa oli sorkkahoitaja käynyt kolme viikkoa aiemmin. Kiersimme eläinten seassa ja poimimme hoidettavaksi sellaisia, joilla silmämääräisesti näytti olevan jotain ongelmia. Jokaisella poimitulla sorkka oli epätasapainossa. Ja todellakin: kolme viikkoa sorkkahoitajan käynnin jälkeen.”
Tieto hyvistä ja huonoista sorkkahoitajista kyllä kulkee, mutta jollain alueella ei ole vaihtoehtoja.
Naiset ovat edelleen selvä vähemmistö sorkkahoitajien joukossa. Tämä ei ole voima- vaan tekniikkalaji, Heli Gröhn sanoo.
Määrä ei korvaa laatua
Gröhn korostaa sorkkahoidossa laatua. Se vaihtelee. ”On hoitajia, jotka tekevät massaa, mahdollisimman paljon lehmiä päivässä. Silloin ei ehdi tehdä sorkalle sitä, mitä sille kuuluu tehdä.”
”Tätä voisi verrata kylvöurakoinnin ostoon: jos ostaa kylvön palveluna, ei itse tarvitse käydä varmistamassa, että kylvökoneen säädöt ovat oikein. Sorkkahoidonkin pitäisi automaattisesti täyttää odotukset, ilman että karjanomistaja seisoo vieressä varmistamassa.”
Gröhn sanookin, että perusasiana on leikata sorkka tasapainoiseksi, oikeaan mittaan ja se pitää holvata.
”Jos hoidetaan 60 lehmää neljässä tunnissa, tingitään kyllä jostain kohtaa. Esimerkiksi holvaus jää tekemättä. Nopeus ei ole tässä pääasia.”
Jos liikakasvua ei tasata kunnolla, toinen sorkkapuolisko jää liian korkeaksi ja lehmä seisoo vinossa. Yleensä liikakasvua tulee ulkosorkkaan. Sisäsorkan kantaa säästetään, enemmän leikataan pois ulkosorkasta. Tasaisella sorkalla voi seisoa jalka suorana. Tästä voi vetää suoran viivan kestäviin lehmiin.
Holvaus ehkäisee anturahaavauman syntymistä. ”Se on varsinkin holsteinlehmien tyyppivika. Sorkkaluu alkaa kalvaa anturaa sisältäpäin, kun sorkan kantaosa kasvaa liian paksuksi. Kunnon holvaus vähentää painetta”, Gröhn selittää.
SAARA LIESPUU, teksti ja kuvat
Lue koko juttu painetusta syyskuun 2016 Maatilan Pellervon Eläin-liitteestä. Tilaajana löydät koko lehden myös E-arkistosta osoitteesta www.pellervo-e-lehdet.fi.
