Maarit Lassilan ja Paavo Karhun maitotilalla genomitestataan kaikki lehmävasikat jalostuksen pohjaksi. Pelkkä hyvä ennuste ei kuitenkaan vielä tee hyvää lehmää.
Karjanjalostus imaisi nivalalaisen Paavo Karhun mukaansa pian maatalousyhtymän perustamisen jälkeen 2000-luvun alkupuolella.
”Kun aloitin navetoinnin, meillä oli sukuselvä perustuotantokarja. Siitä oli ihan hyvä lähteä”, Karhu kertoo jalostuksen lähtökohdista.
Tilan ensimmäiset alkiot siirrettiin 2004 ja ensimmäinen huuhtelu tehtiin pari vuotta myöhemmin. Nyt huuhteluita on takana parisenkymmentä ja alkionsiirtoja toistasataa. Siirroissa on käytetty sekä omia että ostoalkioita, jotta karjan sukuihin saadaan lisää vaihtelua.
”Omista lehmistä on valikoitunut muutama suku, jotka pärjäävät. Uusia sukuja on sitten hankittu muualta, etteivät kaikki munat ole samassa korissa”, Karhu sanoo.
Jalostuksen alkutaipaleella painotus oli lehmien rakenteessa. Nyt painotus on tuotoksessa ja kestävyydessä.
”Rakenteen jalostuksessa tuli mentyä jopa yli. Tuotoksessa jäätiin jälkeen, sitä olisi voinut painottaa jo aiemmin. Ei lehmän tarvitse nätti olla vaan riittää, että se on toimiva”, Karhu myöntää.
Rakenteen jalostuksessa Maarit Lassila ja Paavo Karhu pysyttelevät nyt ylläpitolinjalla. Robottilehmälle tärkeät lypsettävyys ja vedinten sijainti korostuvat ehkä eniten.
”Lehmien koon vaihtelua pitäisi saada pienemmäksi, ääripäistä pyritään eroon. Siinä holstein on paljon ayrshireä edelle”, Paavo Karhu sanoo. ”Tosin vaihtelu on kaksiteräinen miekka. Ellei sitä ole, millä perusteella jalostusta tehdään?”
Parempaan maitotuotokseen pyritään pitkämaitoisuuden ja kestävyyden kautta. Hyvä lehmä lypsää pitkään ja tasaisesti, mutta ei välttämättä heru huipputuotokseen.
Tilan keskituotos on 9 300 kiloa, mutta kaikki edellytykset kymppitonnin tuotokseen ovat nyt olemassa.
”Kun olisikin vain Hillaryita, neljä kertaa poikinut, rakenne kunnossa ja lypsää huomaamatta 10 000–11 000 tuotosta”, isäntäväki huokaa.
EEVA-KAISA PULKKA, teksti ja kuvat
Lue koko juttu painetuta lokakuun 2016 Maatilan Pellervon Eläin-liitteestä. Tilaajana löydät sen myös e-arkistosta osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.
