Välilän tilalla säilörehuun panostetaan. Kaksi korjuuta kesässä on jo aikaa sitten muuttunut kolmeksi, kun nurmiseokset, lannoitus ja kasvinsuojelu on otettu tosissaan. Viime kesänä saatiin hyviä kokemuksia maissisäilörehusta ja nurmen niitosta neljään kertaan.

Säkylässä sijaitsevalla Jani Välilän ja Jaana Järvisen maitotilalla ei ollut tarkoitus niittää säilörehua neljää kertaa, mutta kokemus osoitti, että sekin toimii.

”Kolmas sato on meillä monesti yhtä iso kuin ensimmäinen tai toinen. Käytämme nurmilla karjanlantaa, ja sen typpi on käytössä vasta loppukesällä. Tämän takia joutuu aina vähän miettimään, milloin kolmannen niiton tekee. Siitä pitäisi saada kolmesta neljään tonnia kuiva-ainetta”, Jani toteaa.

Toisaalta jos kolmannen rehun tekee myöhään, sulavuus kärsii. Kuloa on seassa liikaa.

Yli kymppitonni koko kesältä

Viime kesänä ensimmäinen korjuu alkoi kesäkuun 4. päivänä ja toinen 18. heinäkuuta.

”Anttilan Juha kävi katsomassa maissipeltoja elokuun lopulla. Ajoimme nurmelle, joka oli lakoontunut ja näytti ehkä 30-senttiseltä. Juha kysyi, milloin aiomme niittää tämän. Kun kasvuston nosti pystyyn, se oli 70-senttistä. Teimme rehun sitten kolmannen kerran elokuun lopussa.”

Osalla lohkoja kasvoi apila-timotei, jota ei silloin niitetty. Niitetyillä lohkoilla odelma lähti kivasti kasvamaan.

Maissin korjuuaika oli juuri ennen lokakuun puoltaväliä. Samalla tehtiin säilörehu nurmista; osalla lohkoista kolmannen kerran kesässä, osalla neljännen.

”Satoa tuli noin 1 300–1 500 kuiva-ainekiloa hehtaarilta”, Jani arvioi.

Koko kauden säilörehusato ylitti 10 000 kuiva-ainekilon rajan kirkkaasti. Kostea kesä kasvatti nurmea. Hyvällä sadolla 40 hehtaarin peltoala riittää 200 eläimelle.

Neljännen niiton rehu laatu oli samanlaista kuin muissakin korjuissa.

”Viime kesänä sulavuus oli tosi alhainen. 68–70 D-arvoa on tosi vaikea saada. Olisi pitänyt niittää niin aikaisin, ettei olisi ollut mitään korjattavaa”, Jaana Järvinen sanoo.

Lue koko juttu tammikuun 2017 painetusta Maatilan Pellervosta. Tilaajana löydät jutun myös e-arkistosta osoitteesta www.pellervo-e-lehdet.fi.

 

Jaa artikkeli