Ternimaito, kuivat ja puhtaat olosuhteet sekä tinkimätön tarkkailu ovat parhaita aseita vasikkaripulin ennaltaehkäisyssä. Vasikan ensioireisiin reagoimalla voi lyhentää vasikan sairauspäivien määrää.
Pikkuvasikoiden ripulia aiheuttavat tartunnalliset sairaudet kuten virukset, bakteerit ja kokkidit sekä väärä ruokinta ja huono hygienia.
”Ripulin aiheuttajasta riippumatta hoito on aina sama: ternimaito ja riittävä nesteen saanti sekä esimerkiksi bikarbonaattinesteytys elimistön hapantilan korjaamiseksi”, eläinlääkäri Paula Aro korostaa.
Sitä parempia hoitotuloksia saadaan, mitä varhemmin asiaan puututaan.
”Pikkuvasikoiden kanssa ei saa aikailla, sillä vasikan yleiskunto heikkenee voimakkaasti jo ennen ensimmäisiä ripuliulosteita. Mikäli vasikka ei ole kiinnostunut juomisesta ja sitä pitää hätyytellä juomaan, vasikan imu on heikentynyt ja se leikkii tutilla, on ryhdyttävä hoitotoimiin”, Aro muistuttaa.
Mikäli vasikalta puuttuu imu kokonaan ja se makailee eikä pääse ilman avustusta enää ylös, tarvitaan paikalle eläinlääkäri antamaan suonensisäistä nesteytystä.
Hoitamaton hapan tila on vasikalle ja lehmälle tappava.
Kauhavalaisella Arolla on paljon kokemusta tuotantoeläimistä sekä eläinlääkärinä että maitotilan emäntänä. Tilan yhteydessä hän on pyörittänyt runsaan vuoden ajan Muuvet-eläinklinikkaa.
”Monta asiaa on meilläkin opittu ja jouduttu opettelemaan käytännön kautta, usein kantapään kautta”, Aro myöntää.
Rotaviruksen rantautuessa navettaan kymmenisen vuotta sitten pahimmillaan jopa 80 prosenttia syntyneistä vasikoista sairastui. Pitkäjänteisellä työllä virusta on opittu jo hallitsemaan niin, ettei vasikoita kuole.
”Ternimaidon saannista huolehtiminen, sairauden varhainen toteaminen ja bikarbonaattinesteen letkuttaminen ovat tuottaneet tulosta, ja vasikkakuolleisuus on pudonnut neljään prosenttiin”, Aro sanoo.
MARJA HEIKKILÄ, teksti
JORMA HEIKKILÄ, kuvat
Lue koko juttu tammikuun 2017 painetusta Eläin-liitteestä. Tilaajana löydät jutun myös e-arkistosta osoitteesta www.pellervo-e-lehdet.fi.
