Naudan jalostusarvon ennusteen taustalla on yhä monipuolisempi matemaattinen tietopohja. Ennusteen luotettavuus paranee, mitä enemmän eläimistä, niiden hoidosta ja geeniperimästä saadaan kerättyä tietoa.
Seminologi tulossa, sonni pitäisi valita. Monella tilalla on jalostussuunnitelma, jonka sonniehdotuksia on helppo seurata, mutta entä jos suunnitelmaa ei ole tai haluaa itse miettiä muita vaihtoehtoja.
Sonnilistoissa on paljon tietoa, joka muuttuu koko ajan. Miksi muutoksia tehdään ja mitä meillä käytössä olevien sonnilistojen pohjoismainen kokonaisjalostusarvo eli NTM tai gNTM oikeastaan kertovat sonnista ja sen ominaisuuksista?
Paljon kerättyä tietoa
Pohjoismaisen kokonaisjalostusarvo NTM:n monipuolinen tietopohja perustuu laajasti kerättyihin poikima-, tuotos-, rakenne- ja terveystietoihin sekä suvun vaikutukseen, gNTM:ssä lisäksi vielä yksilöstä itsestään saatuun genomiseen tietoon.
Tutkimusagronomi Jukka Pösö Osuuskunta Fabasta muistelee, miten NTM:n rakentamista 2000-luvun lopulla edelsi pitkä tutkimus ja valtava määrä laskelmia. Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa pyrittiin laskennallisesti kuvaamaan, millä ominaisuuksilla on taloudellista merkitystä lypsylehmällä ja miten paljon eri ominaisuudet vaikuttavat karjatilan taloudelliseen tulokseen.
Laskelmilla selvitettiin, miten paljon kannattaa painottaa eri ominaisuuksia kuten esimerkiksi tuotosta tai hedelmällisyyttä. Tuloksen nähtiin riippuvan siitä, miten paljon tuloja ja toisaalta menoja eri ominaisuuksille voidaan osittaa lypsykarjatiloilla. Tutkimuksessa käytettiin hyväksi tietoja siitä, mistä lypsykarjatilan tulot ja kustannukset muodostuvat ja sitä kautta pääteltiin, miten ne voidaan osittaa eri jalostettaville ominaisuuksille.
Pohjoismaista kokonaisjalostusarvoa lähdettiin rakentamaan näiden tutkimusten pohjalta. Kun riittävä määrä laskelmia oli pohjalla, voitiin tehdä ensimmäiset päätökset, mitä ominaisuuksia siihen otetaan mukaan ja miten paljon kutakin ominaisuutta painotetaan.
Karjanomistajien kantaa kysyttiin myös, sillä heidät nähtiin todellisiksi asiantuntijoiksi ja avainhenkilöiksi kertomaan käytännön mielipide. Mitä he arvelevat tulevaisuudessa tapahtuvan maataloudessa ja karjamaailmassa? Mitä ominaisuuksia uuteen jalostusarvoon heidän mielestään tulisi ottaa mukaan, miten ominaisuuksia tulisi painottaa tai ehkä jopa jättää pois?
Lue koko juttu painetusta helmikuun 2017 Eläin-liitteestä. Tilaajana löydät jutun myös e-arkistosta osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.
MAIJA KYRÖ, teksti ja kuvat
