Maatilan osakeyhtiöittäminen on helpottumassa vuoden kuluttua. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että tähän asti yhtiöittämisen yhteydessä maksettavasta varainsiirtoverosta luovutaan. Se tarkoittaisi monien maatilojen kohdalla usein kymmenientuhansien eurojen säästöä.
MTK:n verojohtaja Timo Sipilä on syksyn mittaan vetänyt ympäri Suomea kiertueen, jossa aiheena on ollut maatilojen osakeyhtiöittäminen. Viljelijät odottavat kuumeisesti varainsiirtoveron poiston toteutumista vuonna 2018. Nyt halutaan selvittää osakeyhtiöittämisen mahdollisuudet omalle tilalle ja siksi Sipilän luennoilla on ollut runsaasti yleisöä.
”Maa- ja metsätalouden harjoittajien kannalta hallitusohjelma on erittäin hyvä veropoliittisesti. Siellä on myös tämä kirjaus varainsiirtoveron poistamisesta yhtiöittämistilanteissa. Se on erittäin laajasti viljelijöiden joukossa huomattu ja omaa tilannetta halutaan selvittää. Halusin yhdessä liittojen kanssa järjestää alueelliset tilaisuudet, jotta tarjolla on asiasta oikeaa tietoa.”
Sipilä katsoo, että hallituksen verolakien työlistalla oleva osakeyhtiöittämisten varainsiirtoverovapaus on erityisen tärkeä maa- ja metsätaloudenharjoittajille. Ala on niin kiinteistöintensiivinen, että varainsiirtovero on merkittävä kynnys yhtiöittämiselle.
”Ero 20 prosentin yhteisöveron ja 30:n ja 34 prosentin pääomatuloveron välillä on niin jäätävä, että kyllä osakeyhtiöt yleistyvät. Ero on vielä suurempi, jos nettovarallisuutta ei ole ja maatalouden tulo on ansiotuloa”, Sipilä sanoo.
Tämän vuoden alusta voimaan tuleva yrittäjävähennys keventää hieman myös perinteisen henkilömuotoisen maatalouden verotusta. Sipilä pitää tätä merkittävänä asiana, koska osakeyhtiöbuumista huolimatta tulevaisuudessa iso osa yrittäjistä on edelleen henkilömuotoisia. Niin iso asia yrittäjävähennys ei kuitenkaan nykyisessä koossaan ole, että se tekisi yhtiöittämisen turhaksi.
Osakeyhtiön edut myös maataloudelle
Sipilä toteaa, että tuloksentekokykyisimmät tilat hyötyvät merkittävästi osakeyhtiöittämisestä. Huomattavaa on, ettei osakeyhtiöittäminen kuitenkaan ole vain suurten tilojen toimenpide. Esimerkiksi myös niiden, jotka käyvät tilan ulkopuolella töissä, kannattaa harkita yhtiöittämistä.
”En usko, että kaikki tilat yhtiöitetään tulevaisuudessa, mutta isoimmasta päästä yhtiöitetään aika paljon, ja suurin osa suomalaisesta ruuasta tullaan ennen pitkää tuottamaan perheomisteisilla osakeyhtiöitetyillä tiloilla. Niiden lisäksi vielä tilat, joilta käydään ulkopuolella töissä. Heille tämä on myös hyvä vaihtoehto”, Sipilä sanoo.
Sipilä pitää maatilojen yhtiöittämistä ehkä lähiaikojen suurimpana maatalouden rakenteellisena muutoksena, joka tuo etuja maataloudenharjoittajille. Tämä ilmiö tulee tapahtumaan, haluttiin tai ei. Ihmiset ovat jo hyvin valveutuneita osakeyhtiön muodon eduista. Yrityspuolella käytännössä kaikki yritykset, jotka ovat liikevaihdoltaan maatilojen kokoluokkaa, toimivat osakeyhtiöinä. Yhtiöittämisen tuomia etuja ei pidä sulkea maataloudelta pois.
”Osakeyhtiön turha myyttisyys pitää karistaa. On esimerkiksi aika turha ajatella, että yhtäkkiä joku tulee ostamaan osakeyhtiön pois. Jos itse tai perheen kanssa omistaa koko osakeyhtiön, voi myynnistä täysin päättää itse kuten ennenkin. Yhtiömuoto ei tätä muuta.”
Sellaista tilan kokoa tai liikevaihtoa ei voi nimetä, mikä tekisi osakeyhtiöittämisestä automaattisesti järkevää. Hyödyt on laskettava aina tapauskohtaisesti. Liikevaihto esimerkiksi on jossakin määrin toissijainen asia. Esimerkiksi runsaasti investoineelle ja velkojaan maksavalle yrittäjälle keskeinen hyöty on, että nettovarallisuutta saadaan aikaan jo pelkällä yhtiöittämistoimenpiteellä, ja sen myötä velkoja päästään lyhentämään yhtiön tuloilla, joista veroa on tarvinnut maksaa vain 20 prosenttia.
”Tietysti ensin pitää miettiä, paljonko tuloa syntyy. Tuloa täytyy olla, jotta verosuunnitteluratkaisuihin ylipäätään kannattaa lähteä. Myös se, paljonko perhe tarvitsee tilan tuloista tuloa yksityistalouteen, on selvitettävä. Jos kaikki tarvitaan yksityistalouteen, jää verohyöty yhtiöittämisestä aika paljon pienemmäksi. Joka tapauksessa verohyöty on tapauskohtaisesti laskettava. Konsulttia on käytettävä ja laskelmat tehtävä huolella.”
Yhteisövero jättää enemmän rahaa investointeihin
Miksi oma tila sitten kannattaisi yhtiöittää?
Osakeyhtiöittämisen pohdintaan ajavat Sipilän mukaan verotukselliset syyt. Verotus ei kuitenkaan ole ainoa asia, mikä pitää ottaa maatilan osakeyhtiöittämisessä huomioon. Jotta se onnistuu hyvin, pitää tekijän eli konsultin hallita myös eläkelainsäädäntöä, rahoituslainsäädäntöä sekä lomitukseen ja Melaan liittyvää lainsäädäntöä. Käytännössä aina on hyvin perusteltua hyödyntää maa- ja metsätalouden erityispiirteet ymmärtävää lakimiestä konsulttina.
”Jos yhtiöittäminen jotenkin epäonnistuu, vahinkokin voi olla merkittävä. On myös erittäin tärkeää laskea verohyöty auki. Pitää ymmärtää oma verotus sekä ennen tilan yhtiöittämistä että sen jälkeen. Niitä pitää vertailla.”
Etukäteen oikein tekeminen on aina edullisempaa kuin mahdollisten virheiden korjaaminen jälkikäteen. Siksi Sipilä muistuttaa vielä kerran konsultin käyttämisestä. ”Tämän takia olemme kartoittaneet MTK:ssa muutamia yhteistyölakimiehiä, joita olemme jäsenillemme suositelleet.”
”Yhtiöittäminen on kuitenkin yleensä kerran elämässä tehtävä ratkaisu. Tämä on sellainen tilanne, jossa konsultti on paikallaan.”
Ennen konsultin tilaamista voi silti tutustua, mikä osakeyhtiöittämisen juju on. Timo Sipilä erittelee kolme punaista lankaa. Ne ovat 20 prosentin yhteisöverokanta, joustava tulon jako ja erilainen tapa laskea nettovarallisuutta.
SILJA VUORI, teksti
