Jalasjärven Ilvesjoen yhteismetsässä on 61 omistajaa, osakasta. Yhteismetsässä puukauppojen verotus on kevyempää ja metsät tulevat taatusti hoidetuiksi.
Kurikan Jalasjärven Ilvesjoella mutkittelevien teiden varsilla kohoavat korkeuksiin jylhät männyt ja kuusikot. Tiheäpuustoista metsäpalstaa riittää niin pitkälle, että silmä ei kaikkea millään erota. Taas yhden kiemurtelevan tien päässä sijaitsee komea huvila, jonne kokoontunut kuusihenkinen miesporukka tuntuu viihtyvän mukavasti keskenään.
Talvipäivä kajastaa huvilan sisätiloihin kalvasta valoaan, ja kahvi keittyy hellalla porisevassa pannussa. Vaikka porukka tuleekin sulavasti toimeen, ei Ilvesjoelle ole kokoonnuttu kuitenkaan pelkästään ajankuluksi. Porukkaan kuuluvat Erkki Niemistö, Raimo Koivumäki, Hannu Samppala, Harri Juupaluoma, Timo Jämbäck sekä Rauno Viitala. Miehet ovat keskustelemassa Ilvesjoen yhteismetsään liittyvistä asioista.
Jokainen porukasta kuuluu yhteismetsän hoitokuntaan, joka vastaa hyvin pitkälle yhteismetsän useimpien käytännön juoksevien asioiden hoidosta. Hoitokunta on kirjanpidollisesti myös tilivelvollinen metsän omistavalle osakaskunnalle. Viitala on hoitokunnan varajäsen. Kuudes vakituinen jäsen on Jari Jerkku. Yhteismetsän ylin päättävä elin on osakaskunta, joka Ilvesjoen tapauksessa koostuu yhteensä 61 osakkaasta.
Yhteismetsän komealla hirsihuvilalla kelpaa katsella vaikka metsäkarttoja. Kuvassa istumassa yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Raimo Koivumäki (vas.) ja hoitokunnan varapuheenjohtaja Hannu Samppala. Seisomassa Harri Juupaluoma (vas.), Timo Jämbäck, Rauno Viitala sekä Erkki Niemistö.
Ilvesjoen yhteismetsän juuret ulottuvat yhtä pitkälle kuin sen omistuksessa olevien noin 2 700 hehtaarin suuruisten metsiköitten puiden. Yhteismetsä perustettiin pian sotien jälkeen vuonna 1949. Se sai alkunsa Sahannevan asutusalueella olleiden tilojen sekä rintamiehille annettujen tilojen yhteenliittymänä. Alun perin yhteismetsällä oli omistuksessaan metsää kaikkiaan 2 100 hehtaaria, jotka lohkaistiin Parkanon valtionpuistosta. 1940-luvun lopussa Ilvesjoen yhteismetsässä oli osakkaita yhteensä 66.
Vuonna 1994 yhteismetsän omistukseen ostettiin Kauhajoen Sahankylässä sijainnut Alaknuuttilan yhteismetsä, jonka omistusosuudet olivat pirstoutuneet niin pieniksi, että se oli myyty valtiolle, jolta Ilvesjoen yhteismetsä sen sitten 1990-luvun puolivälissä hankki.
”Pari metsäpalstaa on ostettu vielä myöhemminkin. Päntäneeltä ostettiin 140 hehtaarin ala ja Kauhajoen Perähyypän kylästä 160 hehtaaria”, Ilvesjoen yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Raimo Koivumäki kertoo.
Alkuperäinen reilun 2 100 hehtaarin suuruinen metsäala on Ilvesjoella yhtenä isona ja yhtenäisenä palstana, joka ulottuu puoliksi Kurikan kunnan ja toiselta puoliskoltaan Karvian kunnan alueille. Ilvesjoen metsän puusto koostuu pääosin männystä, kuusipuuta on hyvin vähän.
”Metsänpohja on aika karua ja palstasta on ojitettuja soita 800–900 hehtaaria, osa on kallioitakin”, Koivumäki selvittää.
JARI HAKALA, teksti
JOHANNES TERVO, kuvat
Lue koko juttu maaliskuun 2017 Maatilan Pellervosta. Tilaajana löydät koko lehden myös e-arkistosta osoitteesta www.pellervo-e-lehdet.fi.
