Niuhan tilalle valmistui uusi, pitkälle koneellistettu lypsykarjanavetta kokonaisurakalla. Karjan eläimet edustavat sekä ayrshireja että kolmea alkuperäisrotua.

Niuhan karjatila toimii Kymenlaaksossa kahden kunnan rajalla siten, että uusi tuotantorakennus sijaitsee Virolahdella ja nuoret yrittäjät Suvi ja Eetu Kirppu asuvat naapurikunnan Miehikkälän puolella.

Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2014. Navetan rakentaminen käynnistyi viime vuoden elokuussa ja lehmät lypsettiin ensimmäisen kerran uusissa tiloissa tämän vuoden helmikuussa. Pihatossa on paikat yhteensä 200 eläimelle, joista 120 on lypsylehmiä.

Ayrshire-rodun lisäksi karjaan kuuluu kaikkien kolmen kotimaisen alkuperäisrodun eläimiä. Ensimmäiset alkuperäiskarjan l hankittiin tilalle Eetun vanhempien Kaija ja Timo Kirpun aikana. ”Nyt karja on ehkä Suomen suurin alkuperäiskarja”, ”vanhaisäntä” arvelee.

Suomenkarjan eläimet vaikuttivat osaltaan myös uuden pihaton laitevalintoihin.

Hankkeen talouden suunnittelusta vastasi pääasiassa talousasiantuntija Alpo Jaakkola ProAgria Kymenlaaksosta. Rakennuksen pääsuunnittelijana toimi Risto Korolainen Iisalmesta.


Suvi ja Eetu Kirppu kantavat nyt vastuun uudesta lypsykarjapihatosta. Timo Kirppu luopui sukupolvenvaihdoksen yhteydessä maatilasta, mutta osallistuu edelleen joihinkin tilan töihin.

Navetta kokonaisurakalla

”Rakennus tehtiin kokonaisurakalla”, Eetu Kirppu kertoo. Ainoastaan tarvittavat maansiirrot Eetu teki omalla kaivinkoneella ja lisäksi sähkö- ja lvi-työt sovittiin paikallisille yrittäjille.

Tarjouspyyntöön tuli kolme tarjousta. Kilpailutuksen voittaneen Mestarifarmi Oy:n toimitus sisältää eläinhallin lisäksi kaiken pihatossa tarvittavan tekniikan. Lähes kaikki rakennustyöt toteutettiin suomalaisvoimin, ainoastaan katon tekivät virolaiset työntekijät.

Rakennuksen pituus on 90 metriä ja leveys 25 metriä. Lypsylehmien makuuparret sijoittuvat hallissa kolmeen riviin ruokintapöydän toiselle puolelle ja yksi nuoren karjan parsirivi toiselle seinustalle.

Seinät ovat betonielementtejä. Protan-katossa on 150 millimetrin vahvuinen eristevilla. Eläinhallin puoleista päätykolmiota koristaa näyttävä, valoa läpäisevä kennolevy, sivuseiniin asennettiin termostaattisäätöiset ilmapaljeverhot ja katolle käsikäyttöiset ilmanpoistoaukot. ”Haluttiin, että kesällä ilma vaihtuu kunnolla. Vanhoissa navetoissa on usein ilmanvaihto-ongelmia”, Eetu kertoo.

Ensimmäisen talven kokemukset vastaavat odotuksia. Sekä sivuseinien verhot että vapaa poisto katon kautta toimivat hyvin. Poistoaukkojen sivuille asennetut tuulisuojat estävät lumihaitat tuulisillakin ilmoilla.

Eläinhalli valaistaan yhteen riviin asennetuilla led-valaisimilla, joista joka kolmas toimii myös himmennettynä yövalona.

Lanta poistuu kolmelta jaloittelukäytävältä raapoilla. Eläinten aktiivisuutta seurataan CowScout -aktiivisuusmittareilla. Kaikissa makuuparsissa on parsimatot ja kutterinpurua kuivikkeena, lehmien käytössä on yksi karjaharja.


Yläkerran toimistohuoneesta avautuu näkymä pihattoon.

Lypsyasema robottia parempi pienikokoisille

Lehmät lypsetään kalanruotomallisella Euroclass 1200 -lypsyasemalla, jossa on eläinpaikkoja 2×10 ja lisäksi kahden paikan varaus.

Miksi lypsyasema? ”Alkuperäisrotujen eläimet ovat pienikokoisia ja koko vaihtelee. Eivät sovi oikein lypsyrobotille”, Suvi Kirppu perustelee. Eetu lisää, että robotin hankinta olisi merkinnyt liian monen eläimen vaihtamista. Aseman korvaaminen kahdella lypsyrobotilla olisi vaatinut myös selvästi suuremman rahoituksen.

Aseman monipuolinen lypsytekniikka ja säätölattia helpottavat työtä. Ajolaitetta ei ole, mutta lypsyltä lähtiessä eläimiä ohjataan työtä säästävien Autoselect-erotteluporttien avulla. Maidontuotantoa ja lehmäkohtaisia tietoja seurataan aseman lisäksi yläkerran valvomohuoneen tietokoneruudulta.

Yksilöllinen appeen jakelu

Alkuperäisrodut huomioitiin myös ruokintalaitteissa. Mestarifarmin kokonaisratkaisuun sisältyy GEA MixFeeder -aperobotti. Leveydeltään 2,5-metrinen ruokintapöytä sopii hyvin tälle kiskoilla kulkevalle automaattiruokkijalle ja pöydän mahtuu puhdistamaan Avantin pienkuormaajalla.

Aperobotti ottaa rakennuksen päätyvarastosta rehuseokseen tarvittavat säilörehun, valkuaisrehun sekä kivennäiset, sekoittaa rehun ja jakelee appeen ohjelmoinnin mukaan eläinryhmille.

Ensimmäiseen navettasuunnitelmaan kuului Eetu Kirpun mukaan mattoruokkija, mutta MixFeederiin päädyttiin, koska laite jakaa rehun tarkemmin. Jakelutiheys ohjelmoidaan eläinryhmittäin. Ensimmäisen käyttökuukauden koeajoissa rehua jaettiin kaikkiaan 12 ryhmälle, mutta myöhemmin ryhmiä vähennettiin. Esimerkiksi lypsylehmät saavat appeen nyt kuudesti ja nuori karja kerran päivässä.


2,50 metriä leveä ruokintapöytä sopii hyvin kiskoilla kulkevalle automaattiruokkijalle.

Suuret erot roduittain ja yksilöittäin

Alkuperäisrotujen keskituotokset vaihtelevat yksilöittäin ja roduittain. Kirppujen karjaan nyt kuuluvista yhteensä 170 eläimestä on poikineita 70, kaikki alkuperäisrotuja. Äskettäin hankittiin suoralla ostolla yksi kokonainen alkuperäiskarja. Faba välitti lisäksi 19 hyvillä odotusarvoilla varustettua ayrshire-hiehoa. Hiehoja poikii kesän ja syksyn aikana niin että vuoden lopussa karjassa on jo 110 lehmää, siihen saakka tapahtuvalla poistumalla vähennettynä.

Karjan tuotos on jonkin verran notkahtanut eläinluvun nopeasti lisääntyessä. Tuotos nousee nyt kuitenkin koko ajan ja tilan paras alkuperäiskarjaan kuulunut lehmä on joskus yltänyt jopa 10 000 maitokilon tuotokseen vuodessa. Pitkällä aikavälillä Suvi Kirppu pitää mahdollisena seitsemäntuhannen kilon keskituotosta. Ayrshire-lehmät voivat yltää nopeastikin kymmenentuhannen kilogramman keskituotokseen.


Suvi Kirppu ja alkuperäisrotujen eläimiä.

Nuoren viljelijän tuki tärkeä

Pihatolle laadittu 1,3 miljoonan euron budjetti pieneni Ely-keskuksessa 1,23 miljoonaan euroon. Lopullinen yhteenveto on vielä tekemättä, mutta hyväksytty budjetti näyttää joka tapauksessa ylittyvän. 35 ikävuotta täyttänyt Eetu ja hänestä selvästi nuorempi Suvi Kirppu saavat investointiin nuoren viljelijän tuen B-tukialueen ehtojen mukaan.

Peltoa on käytettävissä vuokramaineen hieman yli sata hehtaaria. Aluksi suunniteltiin pihaton rakentamista 60 lehmälle, mutta lehmäluku tuplaantui rahoittajapankin vaatimuksesta ja tukiehtojen täyttyessä rehunkorjuu- ja lannanlevityssopimusten turvin. Viime kesänä korjuusopimuksia oli kolmellekymmenelle hehtaarille ja tukikelpoisia metsälaitumia hoidettiin lisäksi kymmenen hehtaaria.

Tuotannon kannattavuuteen vaikuttaa oleellisesti maidosta maksettavan litrahinnan lisäksi B-tukialueen lypsylehmäkohtainen tuki, 530 euroa vuodessa ja saman suuruinen alkuperäisrotujen eläintuki.

”Aloitus uudessa pihatossa sujui hyvin”, Suvi Kirppu kertoo. Kuukauden kokemuksella lehmät tulevat hyvin lypsyasemalle. Maidon soluissa eikä bakteereissa ollut ongelmia. Alkuperäisrotujen eläimistä suurin osa on luonnostaan sarvettomia, joten ensimmäisen vaiheen kolmestakymmenestä hiehosta vain kahdelta sahattiin sarvet ja lähes viidestäkymmenestä vasikasta nupoutettiin kaksi.

Jos alkuperäisrotujen eläintuki säilyy entisellään, eläimissä suositaan Eetu Kirpun mielestä suomenkarjaa. Täyden navetan lehmistä edustaisi siis alkuperäisrotuja sata ja ayrshire-rotua kaksikymmentä eläintä.

”Valinnoissa painotetaan entistä enemmän määrän sijasta myös laatua”, hän päättää.