Ruovesi valittiin 60 vuotta sitten Suomen kauneimmaksi kirkonkyläksi. Nyt, Suomen 100-vuotisjuhlien aikaan, kirkonkylän raitin varrella pellot kasvavat kansallisruoaksi valitun ruisleivän raaka-ainetta.

Ruoveden ruispeltojen viljelijä Jali Kontuniemi haluaa näin henkilökohtaisesti juhlistaa Suomen itsenäisyyttä. Kontuniemen tilalla on myös aihetta juhlaan, kun tila täyttää niin ikään 100 vuotta.

Viljelymenetelmät eivät ole sadan vuoden takaa. Kontuniemi on kehittänyt itselleen sopivan, taloudellisesti kestävän tavan viljellä. Menetelmää hän kutsuu puoliluomuksi.

”Tässä on luomun hyvät puolet. Itseäni kiinnostavat erityisesti talousasiat; silti tavoitellaan mahdollisimman hyvää satoa. Maisema-arvot ovat mielestäni myös tärkeitä. Täällä puitteet siihen ovat hyvät”, Kontuniemi toteaa.

Puoliluomussa peltoon ei ajeta kasvunsäädettä eikä tautiainetta. Rikkakasvit sen sijaan ruiskutetaan. Lannoitus toteutetaan jaettuna niin, että toinen kierros ajetaan, jos kasvusto sen vaatii. Lannoitus on maltillista, jotta myös ruis pysyy pystyssä ilman kasvunsäädettä.

”Tässä kohtaa näyttää tulevan 3 700 kilon hehtaarisato. Olen budjetoinut 3 500 kilon sadon, joten hyvältä vaikuttaa”, Jali Kontuniemi ennustaa huhtikuun lopulla.

Rukiilla hyvä esikasviarvo

Viljelykierron merkitys korostuu, kun tautiruiskutukset jätetään tekemättä. Kontuniemellä peltoa on viljelyssä vajaat 150 hehtaaria. Siitä neljännes on rukiilla, neljännes kevätrypsillä ja loput kevätviljoilla.

Kevätviljoista pellolla kasvaa yleensä kahta eri lajiketta. Puolet alasta kylvetään peitatulla ostosiemenellä, toisella puolella käytetään omaa siementä peittaamattomana.

Jali Kontuniemi korostaa rukiin esikasviarvoa. Rukiin jälkeen hänen viljelykierrossaan tulee peittaamaton vilja. Sitten on vuorossa kevätrypsi ja sen jälkeen ostettu viljansiemen.

”Tautipaine pysyy tällä lailla hallinnassa ilman ruiskutuksia, eikä tarvitse turhaan touhuta peittauspölyjen kanssa.”

Kokemus on osoittanut, ettei ruis vaadi esikasviksi aikaista monitahoista ohraa. Kaksitahoinen Barkekin ehtii hyvin. Viime kesänä Barke puitiin 17. elokuuta. Rukiit Kontuniemi kylvi 23.elokuuta – tai oikeammin urakoitsija kylvi.

”Puoliluomussa ajattelussa ei omisteta turhia koneita. Teetän urakoitsijalla ison osan töistä. Käytännössä puin ja kuivaan viljan itse. Kylvöt, pintalannoitukset ja ruiskutukset hoitaa urakoitsija”, Kontuniemi kertoo. Hän itse käy töissä myös tilan ulkopuolella.

Ruista on tilalla viljelty pitkään. Muutama vuosi sitten Kontuniemi piti taukoa. Silloin viljelyssä ollut Kartano-ruis oli niin pitkää, ettei sen viljely ilman kasvunsäädettä tuntunut järkevältä. Evolon kanssa hän on päässyt tasapainoon typpimäärän, sadon ja pystyssä pysymisen suhteen.

Evoloa Kontuniemellä on ollut kolmena kesänä. Lannoitus on osunut niin nappiin, ettei kasvusto ole lakoutunut kertaakaan.

”En tietenkään voi sanoa, että noin 70 kilon typpilannoituksella ilman kasvunsäädettä kaikilla Evolo pysyy pystyssä, mutta minulla tämä on toiminut.”

SAARA LIESPUU, teksti ja kuvat

Lue koko juttu toukokuun 2017 Maatilan Pellervosta. Tilaajille lehti kokonaisuudessaan on saatavilla e-arkistossa osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.

Jaa artikkeli