Hyvän nurmisadon voi pilata monessa kohtaa. Koska säilörehun käymislaatu on tärkein lypsykertojen lukumäärään vaikuttava ruokintatekijä, rehun säilönnällisen laadusta ei voi tinkiä.
Robottilypsytiloilla puhutaan isoista rahoista. ”Navetassa on tehty isoja investointeja. Velkapääoma on suuri. Maksuvalmiuden kannalta on erittäin tärkeää, että maidontuotanto vastaa laskelmien odotuksia”, AIV-tuotekehityspäällikkö Arja Seppälä Eastmanilta sanoo.
Nykypäivän eläinaines on jalostettu tuottamaan paljon. Lehmät vaativat erinomaista rehua pysyäkseen terveenä.
”Monella väkirehun osuus on jo ylärajalla. Huonoa säilörehua ei voi korjata lisäämällä dieettiin väkirehua”, Seppälä toteaa.
Työtehoseuran tutkimuksissa lypsylle haettavien lehmien määrä kaksin- tai jopa kolminkertaistuu, kun säilörehussa oli virhekäymisiä. Pahimmillaan karjassa oli keskimäärin 0,5 lypsyä vähemmän lehmää kohti päivässä. Lypsyllä käynnit vähenivät heti parissa kolmessa vuorokaudessa huonomman rehun syötön alettua.
”Robottitilalle suositellut säilörehun laatukriteerit ovatkin totuttua tiukemmat: ammoniakkityppeä saisi olla enintään 40 grammaa kilossa typpeä, haihtuvia rasvahappoja enintään 10 grammaa kuiva-ainekilossa ja maito- ja muurahaishappoa yhteensä 35–60 grammaa kuiva-ainekilossa”, Arja Seppälä sanoo.
SAARA LIEPUU, teksti ja kuvat
Koko jutun löydät toukokuun 2017 Eläin-liitteestä. Tilaajille lehti kokonaisuudessaan on saatavilla e-arkistossa osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.
