Toukokuun lopulla Ilari Sundbergin pelloilla Mäntsälässä ja Hausjärvellä on jo rehevät kasvustot. Kevätviljat ovat pienellä oraalla, mutta syyskasvit ottavat auringosta kaiken irti.

Maanviljelijä Ilari Sundbergin tavoite on, että 60 prosenttia pelloista olisi aina syyskasveilla, siemennurmella ja kuminalla.

”Syysrapsi ja myöhään kylvetty syysvehnä ovat vähän riskipitoisia, mutta ruis ei niinkään. Syysrapsia on viljelty nyt useampana vuonna, mutta se voi jäädä poiskin, koska möhöjuurta on parilla lohkolla.”

Mikä syyskasveissa sitten kiinnostaa? Harvalla viljelijällä näillä leveysasteilla on yli puolet pelloista syysviljalla.

”Syyskasveja viljeltäessä ei tarvitse mennä keväällä pellolle sotkemaan. Maan rakenne säilyy parempana. Syyskasvien satopotentiaali on kevätkasveja suurempi, niitä pääsee puimaan kuivemmalla ajalla ja niistä jää enemmän orgaanista ainesta peltoon”, Sundberg listaa syyskasvien etuja.

Viljelijän Bernerin Lasse Matikaisen kanssa he ovat kiinnittäneet huomiota etenkin vehnään. Mieli tekee kysyä jopa, miksi joku ylipäätään viljelee kevätvehnää, kun syysvehnästä saa niin paljon paremman sadon.

Peltokanankaali on rikkakasvi, joka yleistyy Etelä-Suomen pelloilla. Se hyötyy siitä, että peltoja ei kynnetä. Peltokanankaali pitää torjua jo ennen kukintaa. Tässä vaiheessa aineet eivät enää tehoa.

Syyskasvit maahan riittävän aikaisin

Sundbergin syyskasvivalikoimassa on myös syysohraa toista vuotta. Talvi oli sille kova ja toinen lajike, Matros jouduttiin rikkomaan kokonaan. Toisesta syysohrasta Estoriasta jäi harvahko kasvusto.

”Lumi on ollut ratkaiseva asia talvehtimiselle. Edellisenä talvena lämpöpistoolilla mitattuna pellolla oli ollut –16 astetta maata vasten, vaikka ohran päällä oli vain neljä senttiä lunta. Lumen päällä lämpötila oli samaan aikaan –24 astetta.

Myös edeltävä talvi oli kova syysohralle, se rokotti ajoissakin maahan saatua syysohraa.

Riittävän aikainen kylvö on Sundbergin kokemusten mukaan ratkaisevaa syysviljojen onnistumiselle. Viime syksyn ajoitukseen Sundberg ei ole täysin tyytyväinen.

”Esimerkiksi syysohra kylvettiin 12. syyskuuta. Se olisi ollut hyvä kylvää merkittävästi aiemmin. Silloin sen mahdollisuudet olisi nähnyt kunnolla. Sama näkyy muissakin syysviljoissa. Aikainen kylvö on tärkeää.”

SILJA VUORI, teksti ja kuvat

Lue koko juttu painetusta kesä-heinäkuun Maatilan Pellervosta. Tilaajana löydä lehden kokonaisuudessaan myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.