Vaikka neuvojat olivat kovasti vastaan, Kalle Holkeri halusi navettaan ohjatun lehmäliikenteen. Eikä ole valintaansa katunut. Navetasta pitää rakentaa oman näköinen, itselle sopiva työpaikka.
Navetta rakennettiin metsään. Marraskuussa 2015 puut kaadettiin ja nostettiin kannot. Pienen kallionnypyn Holkeri arvioi olevan noin 500 kuutiota kiveä. Mittauksen jälkeen sitä oli 1800 kuutiota. Louhinnan määrä yllätti.
Salon Perttelissä Hiidenmäen tilalla otettiin loppiaisen jälkeen käyttöön kahden lypsyrobotin uusi navetta. Kalle Holkerin puoliso käy töissä tilan ulkopuolella, joten navetan suunnittelussa työtä helpottavat ratkaisut olivat etusijalla. Isännän lisäksi tilalla on yksi palkattu työntekijä.
”Vierastyövoiman takia työn arvo on helposti laskettavissa. Toinen tärkeä asia oli tietysti eläinten hyvinvointi”, Holkeri toteaa.
Tavoite oli, että navettarutiinit pystyy hoitamaan yksin jonkin aikaa, esimerkiksi työntekijän vapaapäivinä.
”Tämän jälkeen mikään ei tunnu liian isolta tekemiseltä. Joku hallin rakentaminen on ihan pikku juttu”, Kalle Holkeri toteaa.
Ohjattu lehmäliikenne
Holkerin mielestä jokaisen pitää rakentaa itsensä näköinen navetta. Neuvojat ja tavarantoimittajat eivät navetassa töitä tee. Omien ratkaisujensa kanssa pitää tulla toimeen.
Hän päätyi ohjattuun lehmäliikenteeseen. ”Siitä neuvojat moneen kertaan varoittivat. Vaati aika paljon rohkeutta, kun tuntui, että kaikki ovat sitä vastaan”, Holkeri toteaa.
Hän halusi molemmat robotit lypsämään samaan ryhmään, että niillä olisi yhteinen takatila. Robotit ovat vierekkäin.
Hiidenmäen tilalla lehmät pääsevät ruokinta-alueelta vapaasti makuualueelle saluunaportin kautta. Kun eläin tulee uudelleen syömään, vastassa on portti, joka erottelee lypsyluvalliset robottialueelle. Jos lypsylupaa ei vielä ole, ammu pääsee ruokinta-alueelle.
Ohjatun liikenteen eduksi Kalle Holkeri toteaa, ettei lypsylle haettavia lehmiä ole. Entä ohjatun liikenteen huonot puolet? ”Ettei sitä saa ilmaiseksi mistään.”
SAARA LIESPUU, teksti ja kuvat
Lue koko juttu elokuun 2017 Eläin-liitteestä. Tilaajana koko lehden löydät e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
