Raivaussahan kanssa metsässä hääriminen loi tarpeen kehittää uudenlaisella periaatteella toimivan koneellisen vesakonraivaimen.

Tienvarsiniitto käynnissä, pakko ohittaa. Peukut pystyyn, ettei juuri nyt satu tuulilasiin lentämään mitään, eikä varsinkaan kivenmurikkaa. Kuulostaako tutulta?

Ei hätää, jos puomin päässä on lieksalaislähtöisen Lauri Valliuksen keksintö, Cutlink-vesakonraivain. Keksintö syntyi käytännön tarpeista. Aikanaan vesakonraivausta metsäpalveluna tehnyt toiminimiyrittäjä Metsien Lauri etsi raivaussahalle tehokkaampaa koneellista vaihtoehtoa, siinä onnistumatta.

Sitten lomalla, aurinkotuolissa juoma-automaatin jäämurskaa pyörittävää kartioruuvia tuijotellessa hänelle välähti, että sama periaate muuten toimii metsässäkin. Tästä reilut kolme vuotta sitten tehdystä oivalluksesta sai alkunsa Vallius Forestry Oy.

”Hitaasti pyörivät kartioruuvit syöttävät runkoja leikkaavaa takaterää vasten”, keksijä-yrittäjä-kehitysjohtaja selvittää hydraulivälitteisen laitteen yksinkertaista ja turvallista toimintaperiaatetta. Puunsälää saati kiviä ei ympäristöön lentele, kun ruuvit pyörivät enimmillään 300 kierrosta minuutissa.

Puut katkeavat kuin pyörivässä giljotiinissa, eikä työ keskeydy epäpuhtauksienkaan osuessa terään. Ohjurit estävät terien maakosketuksen. Kannokko jää 10–25-senttiseksi.

Puomin päähän asennettavaa Cutlink-pienpuuraivainta valmistetaan kahdella, kolmella, neljällä tai kuudella syöttöruuvilla. Leikkuuleveydet ovat 70–210 senttimetriä. Hinnat asettuvat 15:n ja 30 tuhannen euron väliin.

Terät voivat leikata jopa yli 10-senttisen puun. Laite ei myöskään tukkeudu. Terät pysyvät terävinä pitkään. Aktiivikäytössä suositellaan teroitusta kerran viikossa, ja sen voi tehdä kulmahiomakoneella. Myöhemmin terät voi täyttöhitsata tai vaihtaa.

Laitteen turvaetäisyys on 25 metriä. Ketjumurskaimellahan se on 150 metriä, eli tässä mielessä monet tienvarsiniitot ovat suorastaan laittomia.

RIITTA MIKKONEN, teksti ja kuvat

Lue koko juttu lokakuun 2017 painetusta Maatilan Pellervosta. Tilaajille koko lehti on saatavilla myös e-arkistossa www.pellervo-e-lehdet.fi.

Jaa artikkeli