Maatilojen ja muidenkin yritysten vakavat talousongelmat johtuvat monesti turhasta viivyttelystä ja liian optimistisesta tulevaisuudenkuvasta. Kokenut yrityssaneeraaja kehottaa tarttumaan talousongelmiin viivyttelemättä.

Agrologi ja asianajaja Mikko Hakola hoitaa työkseen yrityssaneerauksia ja konkursseja. Hänellä on myös monia maatila-asiakkaita. Maataloushenkinen lakimies toivoo, että maatilojen talousvaikeudet selviäisivät jo ennen kuin niistä tulee hänen asiakkaitaan.

”Talousongelmiin pitää tarttua heti, kun ne tulevat esille. Silloin on helpompi neuvotella rahoittajien ja tavarantoimittajien kanssa. Selkä ei ole vielä täysin seinää vasten”, Hakola rohkaisee.

Tunnista ja tunnusta vaikeudet

Hakola on tutkinut, minkälaisten vaiheiden kautta yrittäjä ajautuu talouskriisiin.

”Yrittäjällä on alussa niin sanottu sokea vaihe. Vaikka talous ei ole täysin kunnossa, niin vikaa ei huomata. Muuta tekemistä on liian paljon ja numeroiden seuraaminen unohtuu.”

”Kun raha-asioiden kehno tilanne valkenee pankkitililtä tai tilitoimistosta, seuraa toimettomuuden vaihe. Ei osata tehdä oikein mitään ja ongelmien uskotaan ratkeavan itsestään. Juuri tähän kohtaan pitäisi osata ja uskaltaa pyytää ulkopuolinen asiantuntija avuksi ohjaamaan oikeaan suuntaan.”

Monet yrittäjät toimivat kuitenkin ”minä itte” -periaatteella, josta seuraa usein virheellisen toiminnan vaihe. Tehdään omaan toimintaan vain pieniä muutoksia, jotka eivät riitä ratkaisemaan todellista ongelmaa. Yrittäjä tuudittautuu perusteettomaan hyvän olon tunteeseen.

”Kun aikaa on kulunut, voi edessä olla syvä kriisi, jossa tarvitaan isoja toimenpiteitä. Siinä vaiheessa kassa on yleensä tyhjennetty ja kaikki muutokset maksavat paljon. Silloin tarvitaan jo joku muu keskustelemaan velkojien kanssa”, Hakola tietää.

”Vaikeuksien tunnustaminen voi olla maatilalla vielä vaikeampaa kuin yrityksissä, sillä maatilalla painolastina ovat monesti suvun pitkät perinteet.”

MARKKU PULKKINEN, teksti ja kuvat

Lue koko juttu painetusta lokakuun 2017 Maatilan Pellervon Eläin-liitteestä. Tilaajana löydät sen myös e-arkistosta osoitteessa pellervo-e-lehdet.fi.