Yrittäjänä toimiva maatalouslomittaja voi kehittää bisnestään opiskelemalla lisätaitoja ja tarjoamalla tiloille erikoispalveluja. Timo Sillanpää osti sorkanhoitotelineen, pienkuormaajan ja haketuslaitteen.
Lomitus Mansikin yrittäjä Timo Sillanpää vänkää terhakan lypsylehmän navetasta pihamaalle. Kun lehmä on houkuteltu sorkanhoitotelineeseen, hän auttaa sen pään ulos häkin toisesta päädystä ja asettaa vatsan alle kaksi leveää vyötä.
Hydrauliikalla toimiva teline on näppärä, sillä lehmän saa nostettua liinojen avulla aavistuksen ilmaan. Sillanpää hurauttaa karsinan sopivalle työskentelykorkeudelle ja ryhtyy toimeen. Rälläkkä huutaa ja sorkan sarveisaines pöllyää valkoisenaan hänen suojalaseihinsa. Lehmä ei ole moksiskaan.
Janakkalalaisen Ari Tuonosen lypsykarjatila on Sillanpäälle tuttu lomituspaikka, mutta tällä kertaa hän on sorkanhoitajan roolissa. Kymmenen vuotta lomitusyrittäjänä toiminut Sillanpää päätti monipuolistaa firmansa palveluja ja investoi sorkanhoitotelineeseen.
”Yleensä sorkat hoidetaan keväällä ennen laidunkautta. Sorkanhoitoa suositellaan kerran vuodessa, mutta joillakin tiloilla tämä tehdään jopa kolmen kuukauden välein.”
Ylipitkiksi kasvaneet sorkat vaikuttavat jalkojen asentoon, josta voi seurata rasitusvammoja ja ontumista. Pihatoissa elävän karjan sorkat ovat yleensä paremmassa kunnossa kuin parsinavetoissa paikallaan seisovien.
”Pihatossa lehmä liikkuu ruuan luo, joten jalkojen täytyy olla kunnossa. Ontumiset huomataan yleensä nopeasti. Lypsylehmien sorkkia on hoidettava säännöllisesti, sillä se vaikuttaa maidontuotantoon”, Sillanpää toteaa.
Tällä kertaa hän tekee ylläpitohoidon; hioo sorkista ylimääräisen pois kulmahiomakoneen pehmeillä laikoilla. Ylläpitohoito käy sukkelasti. Sorkanhoitaja arvioi, että tunnissa hoidetaan 3–4 lehmää.
Sorkanhoitolaite on hänelle melko uusi hankinta, eikä hän ole sitä vielä kunnolla markkinoinut.
”Tavoitteeni on, että tälle olisi jatkossa enemmän käyttöä. Kun kierrän tiloilla lomittamassa ja pääsen isäntien kanssa juttusille, kerron lisäpalvelusta ja telineestä.”
Lue koko juttu painetusta joulukuun 2018 Maatilan Pellervosta. Tilajaana löydät koko jutun myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
