Myssyfarmi viljelee rypsiä, hernettä, ruista, ohraa, kauraa ja rehua. Sadosta jalostetaan rypsiöljyä ja hernetuotteita. Maailmalle tuotetaan tietysti myös villamyssyjä; ne syntyvät luomuvillasta taitavien naisten käsissä.

Joskus on mentävä kauas nähdäkseen lähelle. Näin voi sanoa Myssyfarmin isännästä Janne Rauhansuusta, 47, jonka polku sukutilan isännäksi on kiertänyt ulkomaita myöten. Janne vietti maailmalla purjelautailun ammattilaisena lähes viisitoista vuotta. Saavutuksiin kuuluu muun muassa purjelautailun Pohjoismaiden mestaruus vuonna 1993, MM-kilpailujen kakkossija vuonna 1996 ja Euroopan mestaruus 2001.

Ura päättyi loukkaantumiseen vuonna 2003, mutta Janne jäi vielä asumaan Davosiin, joka oli ollut hänen tukikohtansa Sveitsissä – ja opiskeli ravintoneuvojaksi. Samana vuonna Rauhansuun tilalla Pöytyän Vistolassa tehtiin sukupolvenvaihdos, joten Janne kävi Suomessa tekemässä kylvö- ja puintityöt ja opiskeli samalla maataloutta etänä. Opintoihin vaadittavan tilaraportin hän teki eteläafrikkalaisesta vehnätilasta, jossa kasvatettiin myös lampaita.

Viisi vuotta myöhemmin mies vaihtoi Australian, Etelä-Afrikan ja Havaijin rannat tyrskyävine aaltoineen lopullisesti Varsinais-Suomen kumpuileviin jokimaisemiin.

Samoihin aikoihin Janne löysi yhteisten ystävien kautta rinnalleen Annan, 36, jonka juuret ovat niin ikään Pöytyällä. Heitä yhdistää sekin, että molempien vanhemmat ovat yrittäjiä.

Oman luomumaatilan ja myssyihin keskittyvän ekodesign-yrityksen kehittämisen lisäksi pariskunta on kasvattanut viime vuosina perhettä, johon kuuluvat Aina, 7, Unto, 5, Unna, 3, ja puolivuotias Auni.

Hulda-herneen lisäksi Myssyfarmi tuottaa markkinoille hernerouhetta ja hernejauhoa.

Ylpeästi maalaisia

”Täällä on puhdasta ja rauhaa ja hiljaisuutta. Ollaan ylpeitä siitä, että ollaan maalaisia. Pyrimme välttämään kuitenkin vastakkainasettelua. Asiakkaamme asuvat enimmäkseen kaupungissa”, toteaa Anna. Hän on valmistunut aikoinaan kauppatieteen maisteriksi ja tehnyt työkseen markkinointiviestintää.

”Ulkomailla asuessa tajuaa selkeästi, mitkä ovat suomalaisen maatalouden vahvuudet. Emme voi millään kilpailla bulkkituotteilla Itä-Euroopan maiden kanssa”, korostaa Janne.

”Kulttuurieroa muihin maihin on siinä, että suomalaiset eivät arvosta riittävästi omia raaka-aineitaan. Tilanne voi muuttua siinä vaiheessa, kun suomalaisia tuotteita aletaan arvostaa ulkomailla. Meidän täytyy osata itse arvostaa sitä, mitä meillä on, kuten puhdasta maaperää, ilmaa ja vettä.”

”Kansainvälisyys voi olla monille vieras peikko, mutta minulle se on kotikenttää kaikkien näiden vuosien jälkeen. Ulkomailla arvostetaan niitä juttuja, jotka ovat meille suomalaisille itsestäänselvyyksiä.”

Lue koko juttu painetusta joulukuun 2018 Maatilan Pellervosta. Tilajaana löydät koko jutun myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.

 

Jaa artikkeli