Tilan kasvu saa monen pohtimaan verotuksellisesti edullisempaa osakeyhtiömuotoa. Kun ansiotuloveron piiriin kuuluvaa tuloa on noin 50 000–60 000 euroa, se voi olla järkevä ratkaisu.
Kiinnostus maatilan yhtiöittämiseen on selvässä kasvussa. Vuonna 1995 osakeyhtiömuotoisia tiloja oli noin 200, vuonna 2012 noin 600 ja viime vuonna 770. Se on 1,5 prosenttia kaikista Suomen tiloista. Juho Halme, ProAgria Etelä-Suomen asiantuntija, ennustaa luvun olevan parin vuoden kuluttua 850.
”Kun riskit kasvavat, moni aloittaa osakeyhtiöittämisen suunnittelun”, Halme toteaa.
Yksi selvä kannustin on varainsiirtoveron poistuminen maatilojen toimintamuodon muutoksista. Eduskunnan käsittelyssä oleva lainmuutos tullee voimaan vuoden 2018 alussa. Ennen lainmuutosta varainsiirtovero on neljä prosenttia perustamistasearvosta. Jos sukupolvenvaihdoksesta on vielä korkotukilainaa jäljellä, sen varainsiirtoverovapaus on voimassa eikä veroa tarvitse maksaa.
Kevyt verotus houkuttaa
Iso liikevaihto ja verotettava tulos sekä negatiivinen nettovarallisuus johtavat yleensä siihen, että kaikki menee maatalousverotuksessa ansiotuloksi. Osakeyhtiö maksaa tuloksestaan 20 prosenttia yhteisöveroa. Se on tasavero, riippumatta tuloksesta. Perheviljelmällä veroaste voi pahimmillaan olla yli 50 prosenttia.
”Kevyempi verotus ei kelpaa osakeyhtiöittämisen perusteeksi. Pitää olla muitakin syitä, esimerkiksi toiminnan kasvu”, Halme korostaa.
Jotta uusi yhtiö olisi luottokelpoinen, taseen pitää olla positiivinen. Negatiivisellakin taseella yhtiön voi perustaa, mutta silloin pitää selvästi olla näköpiirissä, että tase kääntyy lähiaikoina positiiviseksi. Mitä pienempi tase, sitä vähemmän osittain verovapaata osinkoa yhtiöstä voi ottaa ulos.
Yhtiöittämisellä saa veroetua, jos tila tuottaa voittoa. Huonosti kannattavaa maatilaa yhtiöittäminen ei auta. Mitä isompi nettovarallisuus, sitä enemmän voi nostaa osinkoja osittain verovapaasti.
Halme kehottaa nostamaan myös yhtiöstä jonkin verran palkkaa, jos ei ole muita ansiotuloja.
Lue koko juttu painetusta joulukuun 2018 Maatilan Pellervosta. Tilajaana löydät koko jutun myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
