Naudanlihalla on Ruotsissa euron parempi tuottajahinta kuin Suomessa, koska kuluttajat haluavat ostaa Nöt från Sverige. Brändin takana on koko ketjun yhteistyö
Ruotsin 120 miljoonan naudanlihakilon tuotanto kattaa vain vähän yli puolet kulutuksesta. Omavaraisuuden alhaisuus ei ole syy hyvään hintatasoon. Kysymys on kuluttajien valinnasta, markkinakilpailusta ja elinkeinon yhteisestä näkemyksestä.
”Alituotantotilanne oli jatkunut pitkään, mutta se ei näkynyt tuottajahinnassa”, painotti pihvikarjatuottaja ja LRF:n jäsen Lennart Nilsson Pihvikarjaliiton seminaarissa Kone-Agriassa Tampereella lokakuussa.
Yhtä vähän hintoihin vaikuttivat tuottajien panostukset ympäristöstandardien ja eettisyyssäädösten vuosi vuodelta kiristyviin vaatimuksiin.
”Eläinsuojelulakia tiukennettiin, mutta julkinen keittiö käytti Ruotsin omien lakien vastaisesti tuotettua lihaa”, Nilsson kiteytti.
Tuottajat tekivät ahkerasti pohjatyötä ruotsalaisen lihantuotannon puolesta, mutta läpimurtovuosi oli 2014, jolloin europarlamentaarikko Fred Federley teki europarlamenttiin kyselyn siansaparoista. Hän toi sillä julkisuuteen tuotantotapojen eron Tanskan ja Ruotsin välillä.
”Me tuottajat olimme jo aiemmin tienneet alhaisen antibiootin käytön hyödyt, mutta europarlamentaarikko sai aikaan isomman keskustelun. Se näkyi myös kotimaisen lihan kulutuksessa”, Nilsson kertoi.
Lue koko juttu painetusta tammikuun 2018 Eläin-liitteestä. Tilaajana löydät koko lehden myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
