Hyvä hehtaarisato kertakorjuulla ja pötsin ohittava tärkkelys houkuttavat kokeilemaan maissia. Se kasvaa kohisten pimenevissä, lämpimissä loppukesän öissä.
Maissi on karjatiloille mahdollisuuksien kasvi niin kasvinviljelyn kuin ruokinnankin monipuolistamisen kannalta, mutta pikavoittoja siitä ei ole luvassa. Rehumaissin potentiaali on jopa kolminkertaisessa sadossa nurmeen verrattuna ja pötsin ohittavassa tärkkelyksessä.
Sitten se mutta… Kesän on oltava pitkä ja lämmin, etenkin öiden pimennyttyä, sillä lyhyen päivän kasvina maissi tarvitsee yön kasvaakseen. Lämpösummaa olisi kerryttävä yli 1 200 astetta, viime kesänä siitä jäätiin suuressa osassa maata reilusti. Riittävän lämpösumman kertyminen on aikaista kylvöäkin merkittävämpi tekijä.
Pakkasöitä maissin kasvu ei siedä, aikaiset hallayöt palelluttavat lehdet ja kylmemmät pakottavat pikaiseen korjuuseen.
Kiuruvetisellä Pirjo ja Pertti Lindin tilalla maissia on ollut pari hehtaaria kahtena kesänä ja sadon lisäksi on kertynyt kokemusta.
”Massaa kyllä tulee ja onnistuessaan sillä saa monipuolisemman appeen lehmille”, Pertti Lind sanoo.
Kesällä 2016 kuiva-ainesato oli noin 12 500 kiloa hehtaarilta, viime kesänä jäätiin noin kymppitonniin. Maissin kasvu jäi hieman vajaaksi ensimmäisenäkin kesänä, jälkimmäisestä puhumattakaan. Tähkä ei ehtinyt valmistua, joten tärkkelyspitoisuus jäi alhaiseksi.
Lämpösummaa Kiuruvedellä ei kertynyt viime kasvukaudella edes tuhatta astetta.
Suomessa viljeltyjen lajikkeiden kasvuaika on noin 150 vuorokautta ja tehokas kasvu vaatii vähintään kymmenen asteen lämpötilan.
Lue koko juttu painetusta tammikuun 2018 Maatilan Pellervosta. Tilaajana jutun löydät myös e-arkistosta www.pellervo-e-lehdet.fi.
