Etämetsänomistajat hallitsevat yhä isompaa osaa yksityismetsistä ja heidän panoksensa metsänhoidossa ja puun myynnissä on merkittävä.
Tietoinen kaupunkilaismetsänomistaja huolehtii omaisuudestaan ja hoitovelvollisuuksistaan. Moni haluaisi myös enemmän yhteistyötä maalla asuvien tilanaapureiden kanssa.
Helsinkiläisestä Kirsi Uotilasta tuli jo nuorena perinnön kautta metsänomistaja. Metsänhoitotaitoja hän ei kuitenkaan ehtinyt vanhemmiltaan periä, vaan ne hän on hankkinut myöhemmin innostuttuaan alan yrittäjyydestä. Takavuosina hänellä oli tapana säilyttää töölöläiskerrostalon kellarivarastossa metsänraivausvälineitään, jotka hän maalle lähtiessään heitti auton peräluukkuun. Sittemmin hän osti metsätilansa liepeiltä mukavan vanhan talon, josta on tullut savottojen tukikohta.
”Käyn usein metsissäni, sillä teen raivaussahatyöt itse. Muut metsänhoitopalvelut sekä puukaupat hoidan paikallisen metsäpalveluyrittäjän tai metsänhoitoyhdistyksen kautta. Puunostajia tapaan myös itse omissa metsissäni. Nykyisin isoilla metsäyrityksillä on myös hyvin toimistot Helsingissä.”
Uotilan metsätilat sijaitsevat Hämeessä Hattulassa sekä Valkeakoskella, reilun sadan kilometrin päässä Helsingistä. Hän on yksi noin 30 000 pääkaupunkiseudulla asuvasta metsänomistajasta ja kuuluu Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry:hyn, jossa on 1 100 jäsentä. Etämetsänomistajat ovat koko maassa nopeimmin kasvava metsänomistajaryhmä, kaikkiaan heitä on arviolta jo 400 000.
Teksti Sirpa Palokari
Lisää etämetsän omistajista painettussa Maatilan Pellervossa.
