Aika on rahaa ja hukkatöihin kulutettu työaika tuhlausta. Oman navettatyön tehokkuutta kannattaa pysähtyä miettimään.
Samankokoisten ja samalla teknologialla varustettujen robottilypsytilojen työajan käytössä on isoja eroja. 4dBarn Oy:n asiantuntijat Jouni Pitkäranta ja Antti Puuri ovat mitanneet työajan menekkiä yli viidelläkymmenellä suomalaisella ja ulkomaalaisella maitotilalla.
– Tilojen välillä on järkyttävän isoja eroja työn tehokkuudessa. Lehmää kohti käytetään alimmillaan alle kahden minuutin työaika ja korkeimmillaan 14 minuutin työaika päivässä. Tehokkuutta voidaan parantaa jokaisella tilalla, kun löydetään eniten työmenekkiin vaikuttavat tekijät, Pitkäranta sanoo.
Useimmiten työ on sitä tehokkaampaa, mitä isompi on karjamäärä. Aivan suoraviivaista tehokkuuden lisääntyminen ei kuitenkaan ole. Yksikköinä työtehon mittaamisessa käytetään yleisimmin yhteen lehmään vuorokaudessa käytettyä työaikaa tai lypsettyä maitomäärää työtuntia kohden.
– Yhden robotin tiloilla maitoa tuotetaan 150–500 litraa henkilötyötuntia kohti. Riittävän tehokkaan tuotannon rajana kahdella robotilla voisi pitää noin 400 litraa. Kahdella robotilla voidaan saavuttaa jopa 900 litran maitotuotos työtuntia kohti. Tuhat litraa maitoa työtunnissa on jo maailman huippua, mutta Suomessakin ainakin yksi neljän robotin tila on tähän päässyt, Pitkäranta tietää.
Robottipihaton tehokkuutta ei Pitkärannan mukaan ratkaista yksittäisillä koneilla tai laitteilla, vaan kokonaisuudella, johon kuuluu tärkeimpänä eläin- ja ihmisliikenteen logistiikka.
55 lehmää robotille
Lypsyrobotit on yleensä mitoitettu 60–70 lehmälle. 4dBarnin mittaukset ovat osoittaneet, että toiminnan, talouden ja eläinterveyden kannalta robotti kannattaisi mitoittaa hieman pienemmälle määrälle.
– 55 lehmällä päästään kolmeen lypsykertaan vuorokaudessa. Jos robottia kohti on 65 lehmää, jää lypsykertojen määrä usein 2,5:een. Lypsyliikenne on pienemmällä eläinmäärällä rauhallisempaa ja ensikotkin pääsevät paremmin lypsylle. Kamerakuvista olen nähnyt, että ruuhkaisilla roboteilla ensikko on saattanut joskus joutua odottamaan lypsylle pääsyä jopa neljä tuntia, Puuri kertoo.
– Lehmien hakemisessa roboteille kuluu paljon turhaa työaikaa. Tätäkin ongelmaa voidaan ratkaista väljemmällä robottimitoituksella sekä rikkomalla työrutiinien ajoitusta, jotta lehmät eivät ehdollistuisi hakemiseen.
Yleisratkaisu robottikapasiteetin riittävyyteen ja moneen muuhunkin tuotannon kannattavuuteen liittyvään asiaan on poikimisten tasaisuus. Poikimisia pitäisikin saada tasattua ympäri vuoden.
Navetan toiminnallisuus pitää Pitkärannan mukaan suunnitella niin, että yksi ihminen pystyy tarvittaessa hoitamaan kaikki rutiinityöt. Asiaa pystyy auttamaan oikeanlaisella portituksella.
– Portit ovat yrittäjän tärkeitä työkavereita. Porteilla voidaan varmistaa myös se, että navetan tärkeimmillä VIC-lehmillä (very important cow eli erittäin tärkeä lehmä) on aina vapaa pääsy lypsylle, Pitkäranta muistuttaa.
Lannanpoistoon käytettävä aika on yleensä vain 2–3 sekuntia lehmää kohden. Tässäkin sekunnin tai kahden kuhnailu tekee vuositasolla kymmeniä tunteja. Puuri kertoo, että yhdellä mittaustilalla lannanpoisto vei 14 sekuntia lehmää kohti, koska lannanpoisto hoidettiin pienkuormaajalla.
Käsittelytila kuntoon
Sairaiden eläinten hoitaminen vie runsaasti työaikaa ja romuttaa helposti navettatyön tehokkuuden. Panostus eläinten terveyttä ja hyvinvointia tukeviin toimiin tuo sijoituksen aina moninkertaisena takaisin. Sairaille eläimille pitäisi olla jokaisessa navetassa kiinteä käsittelytila.
– Kun käsittelytila ja tarvittavat laitteet ovat helposti saavutettavissa, tulevat hoidot tehtyä saman tien. Ontuva lehmä on navetassa aina hätätapaus. Jokaisen yrittäjän olisi hyvä osata laittaa lehmälle ainakin sorkkakenkä, jotta saadaan lisäaikaa sorkkahoitajan käynnille, Puuri kannustaa.
Tehokkuuseroja syntyy myös siisteyskäsityksestä.
– Navetassa ja robottihuoneessa pitää olla siistiä, mutta ylilaatu tässä ja muissakin asioissa tuo harvoin euroja kassaan, Pitkäranta muistuttaa.
Robottihuoneessa tapahtuviin töihin käytetään 4dBarnin mittausten mukaan keskimäärin 18 sekuntia päivässä lehmää kohti.
– Kannattaa miettiä, onko robotin sulkeminen ja perusteellinen pesu kaksi kertaa päivässä lisäarvoa tuovaa työtä. Suuremmille erottelumaitomäärille olisi hyvä olla erillinen maitolinja sen sijaan, että ne käsiteltäisiin ihmistyönä ämpäreillä, Puuri herättelee.
Helppo mitata ja laskea
4dBarnin Boosted-palvelulla voidaan mitata robottinavetan työn tehokkuutta. Kartoituksessa selvitetään pihaton työmenetelmiä käymällä läpi 70 työn tehokkuuteen liittyvää kohtaa. Mittaustulokset tallennetaan Boosted-applikaatioon.
Myös Työtehoseura tarjoaa työkaluja ja tutkimustietoa maitotilojen työn tehostamiseen. Selainpohjaisella TTS Manager -ohjelmalla voi laskea niin rehun- kuin maidontuotannonkin työmenekkiä, työn tuottavuutta ja työstä aiheutuvia kustannuksia. Laskelma sopii parsi-, lypsyasema- ja lypsyrobottinavetoihin.
Rehujen tuotantokustannuslaskelmat auttavat tekemään päätöksiä siitä, kannattaako rehut tuottaa omin konein ja voimin vai olisiko ulkoistaminen järkevämpi ratkaisu.
– Erityisesti muutostilanteissa kannattaa laskea ja vertailla, mitkä ovat kustannustehokkaimmat tavat toimia. TTS Managerin avulla maitotilayrittäjä voi löytää sekä taloudellisesti että työajan käytöltään järkevimmät ratkaisut omalle tilalleen, asiantuntija Eerikki Kaila Työtehoseurasta sanoo.
TTS Manager näyttää myös sen, kuinka paljon työmäärä lehmää kohti vähenee, jos lehmien määrä lisääntyy. Kailan esittelemän esimerkkilaskelman mukaan lehmämäärän tuplaaminen 70:stä 140:een pudottaisi vuotuista työmenekkiä lehmää kohti 3,5 tunnilla ja lisäisi työtuntia kohti tuotettua maitomäärää 40 litralla. Muutokset ovat vuositasolla mittavia.
Laskelma kertoo myös maitotilan työ- ja konekustannukset euroina eläintä ja sentteinä tuotettua maitolitraa kohden. TTS Managerista saakin hintaansa nähden paljon mielenkiintoista tietoa tuotannon kehittämisen pohjaksi. TTS Managerin verkkoversion saa käyttöönsä 130 euron vuosimaksulla.
Pitkäranta, Puuri ja Kaila puhuivat navettatyön tehostamisesta Valion Pihattoseminaarissa Tampereella helmikuussa 2024.
