Öljyhampun viljelyala voisi kasvaa samoihin lukemiin kuin pellavalla – jopa selvästi ylikin, hampun tuotteiksi omalla tilalla jalostava Kaarlo Impola sanoo. Öljyhampun viljelyala Suomessa on muutama sata hehtaaria, öljypellavan ala ylittää […]

Kosken kartano on edelläkävijä Salossa monessa suhteessa. Se on Suomen vanhin herefordkarjaa kasvattava tila. Pellot ovat olleet luomussa vuodesta 2002 ja karja vuodesta 2005. Paljon on tehty myös metsien ja kosteikkojen hyväksi. WWF onkin palkinnut Kosken kartanon Suomen ympäristöystävällisimpänä tilana.

Kaura porskuttaa vahvasti. Kotimainen käyttö kasvaa kymmenen prosentin vuosivauhdilla, ja Suomi on maailman toiseksi suurin kauranviejä Kanadan jälkeen. Kauraan panostetaan monella eri taholla.

Yli-iiläisellä Kannialan lypsykarjatilalla on kasvatettu kaksikymmentä 100-tonnaria ja kolme 150-tonnaria. Kun varmuus jatkajasta selvisi, rakennettiin uusi navetta.

Kulotus metsänuudistamismenetelmänä on hiipunut lähes olemattomiin, vaikka sen hyödyt metsän kasvulle ja luonnon monimuotoisuudelle ovat kiistattomat. Kulota-hankkeen tavoitteena on säilyttää kulotusosaaminen sekä innostaa metsänomistajia tarttumaan vanhaan toimivaan tapaan.

Älypuhelin on kovaa vauhtia syrjäyttämässä relaskoopin metsänmittauksessa. Metsäasiantuntijat tekevät päätehakkuualojen arvioista jo merkittävän osan valokuvaamalla. Oikein käytettynä konenäkö tuo mittaukseen nopeutta ja tarkkuutta.

Kierrätyslannoitteita testaava Hykerrys-hanke on kohta puolivälissä. Jo nyt voidaan sanoa, että kierrätyslannoitteilla saa yhtä hyvän sadon kuin mineraalilannoitteilla, jos ravinteita, erityisesti typpeä on riittävästi ja hiili–typpi-suhde kunnossa.

Suomalaisen karjatalouden saama ympäristökritiikki on suurempaa kuin se ansaitsisi.

Säilörehun tuotantokustannus kuiva-ainekiloa kohden pienenee lähes puoleen, kun sato kasvaa viidestä yhdeksään tonniin hehtaarilta. Yksi yleinen vaatimattoman nurmisadon syy on aukkoisuus.