Tämäkin maisema näyttää muutaman vuoden kuluttua toisenlaiselta, kun puukujanteen pajut ovat kasvaneet suuremmiksi. Maisemaan tulee monimuotoisuutta, kun yhtä kasvilajia sisältävä peltoaukea pilkotaan pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Tuottavatko esimerkiksi puukujanteet ja omenatarhat positiivisia vai negatiivisia mielleyhtymiä, riippuu omasta asenteesta. Viljelijäperhe ratkaisee itse mitä arvoja pitää tärkeinä.
Ihmiset ovat tärkeitä, ympäristön hyvinvointi on olennaista ja rahakin ratkaisee.
Kokonaisvaltainen tilanpito eli holistic management on johtamismenetelmä, jossa maatilaa kehitetään kokonaiskestävään suuntaan. Siihen kuuluvat osa-alueina viljelijän ja ympäristön hyvinvointi, taloudellinen kannattavuus sekä ekologinen kestävyys. Asioita ei pilkota osiin, vaan tarkastellaan maatilaa muuttuvassa toimintaympäristössä olevana kokonaisuutena. Silloin muutos yhdellä osa-alueella aiheuttaa kerrannaisvaikutuksia muihinkin osa-alueisiin.
Holistinen tilanpito yhdistetään yleensä luomuun, mutta samat teesit pätevät tavanomaiseenkin viljelyyn. Tuskin kukaan maatalousyrittäjä pitää tavoitteenaan ympäristön pilaamista, epäsopua ihmisten välillä tai taloudellista tuottamattomuutta. Joskus niin voi käydä, mutta se ei ole tavoitteena.
Teksti ja kuva: Helena Anttila-Lindeman
Lue koko juttu painetusta toukokuun Maatilan Pellervosta.
Teknologia tuo uusia työkaluja maatalouteen. Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksessa (SjT) Paimion Meltolassa kokeiltiin tällä kasvukaudella peltorobotin käyttöä sokerijuurikkaan viljelyssä. Alustavat tulokset ovat rohkaisevia: robotti toimii niin kylvössä kuin rikkojen kitkemis
KoneAgria 2023 veti väkeä Tampereelle, näyttelyyn tutustui 17 200 kävijää kolmen päivän aikana. Messuilla oli mukana ilahduttavan paljon näytteilleasettajia, ja myös uutuustarjonta oli runsas.
Typpilannoitteiden valmistukseen tarvittava ammoniakki on tuotava Suomeen ulkomailta, koska kotimaista tuotantoa ei ole.
Kanadassa luotiin 1970-luvulla rapsille ja rypsille oma tuotemerkki, Canola. Nyt Canola on haluttu vientituote ympäri maailman.
Alastarolainen Kimmo Polo panostaa täysillä kasvinviljelyyn. Ponnistelut ovat myös tuottaneet tulosta. Hän nappasi Ruismestari-tittelin vuonna 2019 huikealla rukiin 10 633 kilon keskisadolla. Tilan kokonaissatona vastaavaa määrää ei ole rekisteröity toistaiseksi mill