Täsmäviljelyssä yhdistetään paikkakohtaista tietoa viljelykasvin tarpeisiin. Lopputuloksena on optimoitu panos-tuotossuhde ja minimoitu ympäristön kuormitus. Tähän voi pyrkiä korkean teknologian keinoin, mutta ilmankin niitä voi lähteä liikkeelle.

Viljelijällä on paljon tietoa omasta pellostaan. Hän muistaa, mihin kohtaan peltoa voi tulla keväisin lähteensilmä ja missä maalaji muuttuu toiseksi. Kun hän huomioi tämän tiedon ja muuttaa sen perusteella lannoitemäärää toiseksi saman lohkon sisällä, on kyse täsmäviljelystä.

Täsmäviljelyssä hyödynnetään pellolta ja tuotantoketjusta saatavaa tietoa ja optimoidaan tuotantopanosten käyttö pellolla paikkakohtaisesti. Juuri siitä oli edellä kerrotussa esimerkissäkin kysymys, vaikka käytössä ei ollutkaan laajaa arsenaalia kalliita erikoislaitteita.

Edellä kerrottu esimerkki ”köyhän miehen täsmäviljelystä” on kuitenkin altis häiriöille. Usein lannoitemäärää muutetaan traktorin hytissä portaittain nappia painamalla. Hyvin tyypillinen voisi olla tilanne, jossa kuljettaja on juuri säätänyt lannoitemäärän toiseksi, kun kännykkä soi. Jutustellessa ajatus karkaa kylvötyöstä, ja kuljettaja ajelee pitkät pätkät, ennen kuin huomaa, että lannoitteen säätö olikin pielessä.

Hiljainen tieto pellon ominaisuuksista katoaa myös silloin, kun pellon viljelijä vaihtuu tai työn suorittaa urakoitsija tai palkattu kuski.

Systeemin käyttövarmuus ei ole hyvä, jos se perustuu pelkästään käyttäjän perstuntumaan ja muistiin.

HELENA ANTTILA-LINDEMAN, teksti ja kuva

Lue painetusta lokakuun Maatilan Pellervosta teknisistä täsmäviljelyn työkaluista.

Jaa artikkeli