Myrskyn runtelemien metsäalojen uudistamiseen ei kohta enää saa Kemera-tukea. Kestävän  metsätalouden Kemera-tukijärjestelmä muuttuu ensi kesänä, mikäli Euroopan komissio hyväksyy Suomen tukimallin.

Ensi maaliskuulle asti voi vielä tehdä vanhojen tukiehtojen mukaisia hankkeita kuten nuoren metsän hoitoa, energiapuun korjuun tukea sekä muita ns. jälkirahoitteisia hankkeita. Hallituksen esityksen mukaan vanhan lain mukaiset rahoitushakemukset pitää toimittaa metsäkeskukselle 20.3.2015 mennessä.

”On mahdollista, että eduskunta antaa lisäaikaa huhtikuulle. Rahoituspäätökset metsäkeskuksissa on tehtävä viimeistään 30.6.2015. Tämän jälkeen Kemera-lain voimassaolo päättyy eikä rahoituksen myöntäminen sen perusteella ole enää mahdollista”, johtava metsälainsäädännön asiantuntija Janne Uitamo Suomen metsäkeskuksesta sanoo.

Keskeneräiset työt rahoitetaan. ”Tukea voidaan kesäkuunkin jälkeen maksaa jo tehtyjen rahoituspäätösten perusteella eli esimerkiksi kunnostusojitus-, metsätie- ja metsänuudistamishankkeita voidaan jatkaa ja metsäkeskus maksaa niille tukea toteutusilmoitusten perusteella”, Uitamo lisää.

Vielä ehtii hakemaan

Metsänhoitaja Markku Sievänen Suomen metsäkeskuksen Lounais-Suomen toimipisteestä patistaa metsänomistajia aktiivisuuteen, sillä Kemera-rahaa on edelleen melkoisesti jäljellä. Esimerkiksi terveyslannoituksia ja nuoren metsän hoitoa ehtii tekemään vielä vanhojen tukiehtojen mukaan.

”Jos myrskytuhoalueita ei ole vielä uudistettu, kannattaa suunnittelu aloittaa nopeasti.”

Avustusta ei saa tuulenkaatojen korjaamiseen, mutta aukkojen paikkaamiseen saa ilmaiset taimet ja työkorvausta, mikäli tuhoalue on vähintään puoli hehtaaria ja puusto on tuhoutunut.

Metsän uudistamiseen ei jatkossa enää myönnetä tukea, vaan esimerkiksi myrskyvahingot siirtyvät korvattavaksi metsävakuutuksista. Vakuutus on vapaaehtoinen, eivätkä kaikki metsänomistajat sitä todennäköisesti hanki.

Kemera-tuen taloudellinen merkitys ei Sieväsen mukaan kaikissa hankkeissa ole kovin iso. Luonnontuhojen kuten tuulituhojen paikkaamisessa ja vähäpuustoisten alueiden uudistamisessa tuella on ollut etenkin Pohjois-Suomessa iso merkitys.

MARJA HEIKKILÄ, teksti ja kuva

Lue koko juttu painetusta joulukuun Maatilan Pellervosta! Lehden tilaajana voit lukea koko lehden myös näköislehdestä osoitteessa http://www.pellervo-e-lehdet.fi.

Jaa artikkeli