Juha Malinen työllistää toukokuusta syys-lokakuuhun 4-5 miestä, jotka nostavat kunttaa Kuhmosta ja asentavat sitä uusiin kohteisiin.
Juha Malinen on toimittanut kunttaa maailmalle Kuhmosta jo viisitoista vuotta. Kainuulainen metsänpohja, marjaisa varpumatto, on hyvä ratkaisu asiakkaalle, joka etsii luonnonmukaista ja helppohoitoista vaihtoehtoa nurmikolle. Metsänomistaja taas saa kuntan myymisestä lisätuloa.
Kangasmetsän pintakerrosta – jossa kasvaa mustikkaa, puolukkaa ja kanervaa – kutsutaan kuntaksi. Sitä on osattu irrottaa maasta jo silloin, kun Kainuu vei maailmalle tervaa, sillä nurin päin käännettyä kunttaa tarvittiin tervahautoihin tiivisteeksi.
Tervanpoltosta alkoi oikeastaan myös Juha Malisen, 54, tie kunttayrittäjänä, sillä vuonna 2000 kuhmolaiset kokosivat voimansa ja rakensivat ja polttivat Lentiirassa maailman suurimman tervahaudan.
RIITTA SAARINEN, teksti
ANTTI SARAJA, kuva
Pohjois- ja Keski-Suomen luomutuotanto painottuu vahvasti nurmiviljelyyn. ProAgrian ja Luonnonvarakeskuksen hanke tekee lajikekokeita ja kehittää viljelytekniikkaa, jotta tuotantoa saadaan monipuolistettua.
Markku Weckman kyllästyi ja väsyi niittämään rikkakasvipesäkkeitä siimaleikkurilla. Hommaan piti kehittää toimiva kone.
Koivistonkulman luomutilan hiutaleista ja jauhoista tiedetään jyvän jokainen vaihe kylvöstä lautaselle asti. Myllytuotteet kulkevat kuluttajille verkkokaupan kautta. Tuoreus on taattua, sillä valmistus tapahtuu vasta tilauksen jälkeen.
Kosteikolla voidaan korjata ojituksella muokattua luontaista peltoekosysteemiä. Vierelän tilalla ajatus kosteikosta lähti peltomaan kunnostuksen tarpeesta. Pellolle perustettu kosteikko on tuonut mukanaan monia hyötyjä.
Viljankuivaus on energiasyöppö, jota ei kannata ruokkia tarpeettomasti.
