Juha Malinen työllistää toukokuusta syys-lokakuuhun 4-5 miestä, jotka nostavat kunttaa Kuhmosta ja asentavat sitä uusiin kohteisiin.
Juha Malinen on toimittanut kunttaa maailmalle Kuhmosta jo viisitoista vuotta. Kainuulainen metsänpohja, marjaisa varpumatto, on hyvä ratkaisu asiakkaalle, joka etsii luonnonmukaista ja helppohoitoista vaihtoehtoa nurmikolle. Metsänomistaja taas saa kuntan myymisestä lisätuloa.
Kangasmetsän pintakerrosta – jossa kasvaa mustikkaa, puolukkaa ja kanervaa – kutsutaan kuntaksi. Sitä on osattu irrottaa maasta jo silloin, kun Kainuu vei maailmalle tervaa, sillä nurin päin käännettyä kunttaa tarvittiin tervahautoihin tiivisteeksi.
Tervanpoltosta alkoi oikeastaan myös Juha Malisen, 54, tie kunttayrittäjänä, sillä vuonna 2000 kuhmolaiset kokosivat voimansa ja rakensivat ja polttivat Lentiirassa maailman suurimman tervahaudan.
RIITTA SAARINEN, teksti
ANTTI SARAJA, kuva
Viljanviljelijän kannattaa päivittää käyttämänsä lajikkeet aika ajoin, sillä jalostus parantaa satoisuutta ja viljelyvarmuutta. Kotimaiset lajikkeet on kehitetty Suomen oloihin.
Metsäkiinteistöjen hinnat ovat nousseet tasaisesti vuosituhannen taitteesta. 23 vuodessa metsä-hehtaarin hinta on yli kaksinkertaistunut.
Tuotannon ja työtapojen optimointi parhaan mahdollisen tuoton saamiseksi on keskeinen tavoite Kylä-Köönikän tilalla Satakunnassa. Tavoitteeseen pyritään käyttämällä tuotantopanoksia harkiten ja ajoittamalla sadon myynti oikein.
Turvemaiden rooli ilmastonmuutoksessa on viime aikoina ollut tapetilla. TURNEE-hankkeessa Soinin Naarasnevalla otetaan selvää, miten suonpohjan metsitys vaikuttaa hiilensidontaan ja päästöihin. Tärkeänä työkaluna on jatkuvatoiminen mittausasema.
Tuotantokustannusten raju ja nopea nousu on laittanut maatalousyrittäjät miettimään säästökeinoja. Mitä voisi tehdä, jotta säästöjä syntyisi, ja miten tulisi varautua tulevaan kasvukauteen?
