Lammin Syrjäntaustan kylällä on ollut vipinää. Vuoden sisällä on valmistunut kaksi uutta robottinavettaa. Kolmas maitotila laajensi jo pari vuotta sitten.

Syrjäntaustan kyläraitti, kaksi kilometriä Lahti–Tampere-tieltä, on maalaisidylliä parhaimmillaan: vanhat hirsitalot, karjasuojat ja riihet ovat hyvässä maalissa ja kapeat kujat kiemurtelevat talojen ja navetoiden räystäiden välissä. Maatilojen pellot aukeavat talorykelmästä kohti metsän reunaa.

Syrjäntaustalaiset ovat nykyään kaupunkilaisia, sillä Lammi liittyi osaksi Hämeenlinnaa kuusi vuotta sitten. Kaupungin keskusta on 40 kilometrin päässä. Syrjäntaustan kylässä on ollut aina vahvaa maidontuotantoa. Tällä hetkellä kylällä toimii viisi maitotilaa.

Yhden maatilan keltaisen päärakennuksen tuvasta kuuluu vilkasta puheensorinaa ja naurua, kun Marttilan ja Pakaraisen maitotilojen yrittäjät ovat kokoontuneet saman pöydän ympärille. Yrittäjät ovat saaneet toisiltaan innoitusta maidontuotannon kehittämiseen. Kummankin tilan uusinvestoinnit osuivat lähes samaan ajankohtaan, kun vanhat navetat tulivat teidensä päihin.

Yhden yhteisen navetan rakentamista yrittäjäpariskunnat eivät vakavissaan pohtineet, sillä siirtyminen yhteensä neljästä navetasta kahteen oli tässä vaiheessa riittävän suuri harppaus.

 

Saman katon alle Syrjäntaustaan

40-vuotiaat Päivi Pakarainen ja Erno Rastila löysivät toisensa reilut viisi vuotta sitten. Molemmilla oli omat maitotilansa ja he olivat tuttuja karjapiireistä. Yhteinen sävel elämään ja yrittäjäkumppanuuteen löytyi Facebook-viestittelyn kautta.

”Olimme hoitaneet lehmiä omissa navetoissamme, joten tuli käytännön syistäkin tarve miettiä, miten saisimme eläimet saman katon alle. Minun, vuonna 1952 valmistunut navetta alkoi olla jo aika huonossa kunnossa. Päätimme rakentaa uuden navetan tänne Lammille ja jättää hiehot toistaiseksi Ernon tilalle Kalvolaan”, Päivi Pakarainen valottaa investoinnin taustoja.

MARKKU PULKKINEN, teksti ja kuvat

Lue koko juttu huhtikuun painetusta Eläin-liitteestä. Tilaajana voit lukea sen myös E-arkistosta osoitteessa http://www.pellervo-e-lehdet.fi/

Jaa artikkeli