Hyvä Sato -kilpailun kevätkylvöt ovat lähtökuopissa. Noin puolet joukkueista luottaa syysviljoihin, mutta menestystä haetaan myös kevätvehnällä, speltillä ja säilörehumaissilla.

Luomuinstituutti luottaa spelttiin

Luomuinstituutin joukkue on aloittanut kevään kyntämällä voitokkaan säilörehunurmensa. Julmettu määrä vahvoja juurakoita aiheutti päänvaivaa kyntäjälle. Sinimailasen juuret nousivat viilun mukana ylös ja törröttivät taivasta kohden. Kynnöstä pakkeroitiin tiiviimmäksi hyvissä ajoin ennen kylvöä. Kunhan maa kuivuu vappua edeltäneiden sateiden jälkeen, päästään lohko kylvämään.

Luomuinstituutin tämänvuotinen kasvi on spelttivehnä, jota kutsutaan toisinaan myös koriste- tai alkuvehnäksi. Se on vanha perinteinen viljalaji, josta nykyinen vehnä polveutuu.

Speltin myynti luomuna on lisääntynyt Suomessa parinkymmenen vuoden aikana. Samoin on käynyt speltin viljelylle.

”Speltti on hyvin vehnän tyyppinen viljeltävä, mutta vaatimattomampi. Sen kasvuaika on kevätvehnien luokkaa”, kapteeni Jukka Rajala kertoo.

Speltin sato on kohtuullinen, mutta Rajalan mukaan uusia vehnälajikkeita pienempi.

Spelttilajikkeiden jalostus on ollut vähäistä eikä sitä ole tehty Suomessa lainkaan. Satoa käytetään vehnän tapaan. Speltin luomutuottajahinnat ovat Rajalan mukaan olleet selvästi luomuvehnää korkeampia, parhaimmillaan lähes kaksinkertaisia.

Bernerillä tavoitteena 8 tonnin vehnäsato

Bernerin ykkösjoukkue kisaa tänä vuonna upouudella puolalaisella kevätvehnällä. Mandaryna-lajikkeen jalostajalta Dankolta on Suomessa nähty aikaisemmin ainakin Amilo-ruis. Mandaryna on lajikkeena niin uusi, ettei tilamittakaavan viljelyä ole juuri ollut Euroopassakaan. Berner kokeili lajiketta viime kesänä Somerolla ja vakuuttui sen kyvyistä niin paljon, että otti sen viljelykasvikseen talouskilpailussa.

”Tiedossa on, että Mandarynan satopotentiaali on suuri. Se määritellään A-luokan vehnäksi eli leivontakelpoiseksi lajikkeeksi. Korkean sadon takia valkuaispitoisuus on tärkeää varmistaa lisätypellä myöhemmin kasvukaudella”, sanoo joukkueen kapteeni Lasse Matikainen.

Hän ilmoittaa suoraan tähtäävänsä kahdeksan tonnin vehnäsatoon. Siementuotantosopimus Peltosiemenen kanssa on jo tehtynä ja hintakin sovittuna.

Jalostajan mukaan sakoluku on korkea. Pituus on 91 senttiä, mikä kuulostaa suomalaisiin vehniin nähden aika pitkältä. Jalostajan mielestä lajike on keskimittainen, korrenlujuudeltaan erittäin hyvä ja Keski-Euroopan lajikkeiden joukossa aikainen. Suomen oloissa se ei varmasti ole aikainen. Matikainen odottaa Mandarynan olevan Zebran luokkaa tai vähän myöhäisempi.

Typpilannoitus mietityttää Matikaista vielä hiukan. Kovana kisaajana tunnettu Bernerin kapteeni haluaisi toisaalta näyttää, että Mandarynaan saadaan valkuaista. Toisaalta lisätyppi erikseen levitettynä on kustannus ja kisaa käydään nimenomaan taloudellisesta lopputuloksesta. Siemenviljelijää ei valkuaisesta lisähinnalla palkita.

Matikainen on tosissaan kahdeksan tonnin satotavoitteen kanssa. Siihen viittaa jo 750 kappaleen kylvötiheys. Peltoon laitetaan kaikki mahdolliset ravinteet. Ensin Pellon Y1 -lannoitetta niin, että päästään 155 kilon maksimityppimäärään mikä on tarkoitettu satotasokorjaustaulukon korkeimmalle, 6 500 kilon hehtaarisadolle. Lannoitteena se tarkoittaa 570 kiloa hehtaarille, ellei kapteeni sittenkin päädy jättämään osaa typestä myöhempään levitykseen. Viime vuonna lohkolla esiin nousseen mangaaninpuutoksen kimppuun Berner käy yksinmyyntiinsä tulleella Multiple-hivenlehtilannoitteella.

”Ja koska humpuukiheinissäkin pitää mukana olla, laitetaan lohkolle myös kerääjäkasvit myöhemmin. Todennäköisesti kylvämme seoksena kaksi kiloa valkoapilaa ja italianraiheinää, samoin pari kiloa rikkakasviruiskutusten jälkeen.”

Kasvinsuojelussa Berner tekee niin kuin opettaa. Uusi maatalouskauppias aikoo noudattaa viljelijöille laatimaansa Paras Sato -ohjelmaa täsmällisesti. Multiple sopii hyvin, koska viime vuonna ihmeteltiin sitä mangaaniongelmaa.

Bernerin siemenviljelydiili Peltosiemenelle:

Vehnän siemenviljelijälle maksettava hinta tällä hetkellä:

Perushinta:
170 €/tonni kunnostamattomalle määrälle

Siemenlisä:
38 €/tonni sertifioidulle määrälle

Laatulisä:
5 €/tonni sertifioidulle määrälle, jos vieraita lajeja 0 kpl/500 gramman näyte virallisessa sertifiointinäytteessä

Hehtaarin tuotto 8 tonnin satotavoitteella:

8 000 kg/ha → 8 x 170 €/tonni = 1 360 €

Siemenlisä: 7 200 kg = 7,2 x 38 = 273,60 € (lajittelutappio 10 %, mikä on melko alhainen)

Laatulisä: 7,2 x 5 = 36 €

Sadon arvo: 1669,60 € (koko sadon tonnihinnaksi tulee 208,70 €)

 

Rehumaissi yllätti kilpakumppanit

Raisioagro luopui kisasta, mutta tuttu mies, Jaakko Laurinen, jatkaa lohkon viljelyä Bernerin nimissä. Laurisen vetämä Bernerin kakkosjoukkue yllättää kylvämällä säilörehumaissia.

”Maississa meillä on kasvi, josta voi tulla vielä aika paljon isompi juttu kuin se nyt on. Etenkin muovin alle kylvettäessä sillä on oikeasti mahdollisuus tulla merkittäväksi kasviksi Suomeen. Tila, jolla on paljon nurmea viljelyssä, voisi korvata siitä esimerkiksi 20 prosenttia maissilla. Se voisi sopia hyvin ruokinnallisesti ja myös viljelyn kannalta, ja se jakaisi työtä hyvin. Kun maissi korjataan syksyllä, kaikki nurmen kolme satoa on jo tehty. Maissista korjataan yhdellä kertaa kolmen nurmisadon verran rehua.”

Uusi kasvi vaatii uudet koneet. Berner on hankkinut irlantilaisen Samco-maissinkylvökoneen. Sellaisten tai vastaavien odotetaan yleistyvän Suomessa, jos maissinviljely todella ottaa tulta alleen. Pitkän kasvuajan maissin viljely voi laajentua Suomessa juuri muovin alle kylvämisen ansiosta. Tekniikka voi viedä maissin uusille alueille, ei vain kaikkein suotuisimmille paikoille kuten tähän asti on totuttu. Muovin ansiosta maissi voisi yleistyä nimenomaan siellä, missä maidontuotantoa Suomessa on.

Hyvä Sato -joukkueiden palaverissa kaikki kuuntelivat korvat hörössä, mitä berneriläiset kertoivat suunnitelmastaan ja kalustostaan. Laurinen paljasti, että maissin kylvö ja lannoitus ajoittuvat samaan aikaan. Nurmeen verrattuna ei siis tarvita useita lannoituskertoja.

Mikä maississa sitten voisi mennä pieleen? Ainakin se on tarkka siitä, että kylvöalusta on hyvin valmisteltu ja lämmin. Vaatimusta kuvailtiin esimerkiksi niin, että maissi on maan kylmyydelle kaksi–kolme kertaa niin arka kuin ohra. Esimerkiksi rapsille riittää hieman viileämpi maa.

”Muovin alle kylvö antaa ehkä vähän anteeksi, koska sinne muodostuu kasvihuoneolosuhteet. Taimitiheyden pitää olla oikea. Se tarkoittaa riittävän suurta taimiväliä. Siksi koneen pitää olla tarkkuuskylvökone, jotta ei käy niin että meillä on rinnakkain kaksi–kolme taimea ja sitten iso väli”, Laurinen sanoo.

Tähän mennessä maissinviljely ei ole Suomessa yleistynyt. Muutamat ovat jatkaneet viljelyä pitkään ja viimeisten vuosien aikana on tullut muutamia satoja hehtaareita lisää.

”Vaatii aikansa, että meillä opitaan niksit ja sitten ala lähtee nousemaan. Jos mietitään kuinka kallista pelto on Suomessa, miten tuotantokustannukset nousevat ja miten matalia kaikkien maatalouden tuotteiden tuottajahinnat ovat, nähdään että hehtaareilta on saatava mahdollisimman paljon irti.”

Bernerin lajike tulee Pioneerilta eli samalta jalostajalta kuin syysrapsi Pioneer Maximus. Lajike vaatii kasvuaikaa niin, että se on paras kylvää Suomessa muovin alle.

Pioneeriviljelijät ovat Laurisen käsityksen mukaan viljelleet ilman muovia ja kylväneetkin sen tavallisella kylvökoneella. Esimerkiksi Väderstad Rapidiin on saatavissa lisävarusteet sitä varten.

Laurisen joukkue ei aio hötkyillä kylvön kanssa, koska lämmin maa on maissille eduksi.

”Viikissä kylvetään ensin varmaankin vehnät ja sitten katsotaan rauhassa sopivaa hetkeä. Ehkä seuraamme myös maan lämpöä. Toki kosteuttakin pitää isolle siemenelle olla. Pitkästä kasvuajasta huolimatta maissia ei tarvitse mitenkään väkisin kylvää ensimmäisten joukossa, se voi olla jopa haitaksi. Hyvä alkuunlähtö on maissille tärkeä. Koko kasvukaudella lohkolla ei ole montaa tapahtumaa, joten ne koitetaan tehdä mahdollisimman hyvin.”

Riskeistä kysyttäessä Laurinen myöntää, että maissi on kasvina hieman herkempi kuin vehnä.

”Rohkeasti lähdemme mukaan kisaan ja menestystäkin voi tulla. Pitää muistaa, että viime vuoden kisassakin säilörehutyyppinen kasvi voitti. Paljon asioita voi tietysti mennä pieleen, mutta tässä on myös menestyksen avaimet.”

Lannoituksen osalta maissi ei juuri eroa muista. Suunnitelmana on laittaa peltoon 480 kiloa Pellon Y1 -lannoitetta, josta tulee 130 kiloa typpeä.

Hyvä Sato -kilpailu

Hyvä Sato on kilpailu, jossa maatalouden ammattilaiset kisaavat vuosittain käytännön töissä. Tänä vuonna mukana on kuusi joukkuetta. Maatilan Pellervo seuraa kesän ja syksyn aikana, kuinka ”viljelyviisaat” onnistuvat alkaneella satokaudella. Voittaja ratkeaa vuoden lopulla, kun joukkueiden taloudelliset tulokset ovat selvillä.

Joukkue Viljelykasvi
Berner I
Berner II
Elosato
Luomuinstituutti
Nylands Svenska Lantbrukssällskap
Yliopiston professorit
Kevätvehnä
Rehumaissi
Syysruis (luomu)
Speltti(luomu
Syysruis
Syysvehnä

 

SILJA VUORI, teksti

Jaa artikkeli