Hämeen ammattikorkeakoulun yksikössä Tammelan Mustialassa maatalousalan opetusta on annettu jo 175 vuotta. Juuri valmistunut uljas opetus- ja tutkimusnavetta antaa erinomaiset lähtökohdat  tulevaisuuden maatalouden opiskeluun.

Raikas tuuli työntyy seinäsäleiköistä pihattoon tuoden kevään tuoksun tullessaan. Korkealta paistava aurinko saa navetan tulvilleen valoa. Sisällä uudessa kodissaan lehmät, nuorkarja ja vasikat märehtivät tyytyväisinä kuin laitumella ikään.

Tyytyväisyys paistaa myös Hämeen ammattikorkeakoulun kotieläintuotannon lehtoreiden Katariina Mannin ja Jari Heikkosen kasvoilta.

Ajanmukaiset tilat avaavat uusia mahdollisuuksia sekä opetukselle että tutkimukselle. Navettainfrastruktuuri on suunniteltu niin, että se täyttää opetuksen tarpeet myös vuosikymmeniä eteenpäin.

Uudesta navetasta löytyy paljon uutta teknologiaa. Tällä pyritään vastaamaan tulevaisuuden kehitysnäkymiin, kun yksikkökoot suurenevat ja automaatioaste maidontuotantotiloilla lisääntyy.

Navetassa on yksi lypsyrobotti, mutta tilaa on varattu myös toiselle robotille.

Karjamestari Simo Pärssinen vastaa navetan toiminnasta ja opiskelijoiden käytännön töiden ohjaamisesta. Navetta on moderni ja niin pitkälle automatisoitu kuin mahdollista.

”Käsityön vähentyessä voidaan keskittyä itse asiaan eli eläinten hoitoon ja tarkkailuun lannan kolaamisen ja kuivittamisen sijaan”, Pärssinen kuvaa.

Maidontuotannon kannattavuuden kannalta tehokkuus ja taitava eläintenpito ovat ensiarvoisia.

”Uudessa navetassa on painoa pantu tuotannon kannalta ensiarvoisiin tekijöihin: täsmälliseen ruokintaan sekä eläinten ja niiden hoitajien hyvinvointiin”, Hämeen ammatti-instituutin koulutusohjelmapäällikkö Salla Säteri korostaa.

Joku voisi viisastella, että mitäs opiskelija sitten tällaisessa navetassa oppii, kun automaatio vastaa pääosin käytännön töistä. Olisi kuitenkin hölmöä, jos opetuksessa pitäydyttäisiin aina vain perinteisissä menetelmissä.

Lue koko juttu painetusta toukokuun 2015 Maatilan Pellervon Eläin-liitteestä. Tilaajana voit lukea sen myös Maatilan Pellervon e-lehtiarkistosta osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.

MARJA HEIKKILÄ, teksti
JORMA HEIKKILÄ, kuvat

Jaa artikkeli