Nurmisiemenestä saatava hinta ei kata tuotannon riskejä, sysmäläinen pitkän linjan siementuottaja Matti Kantola sanoo.
Maanviljelijä Matti Kantolalla on viljelyssä runsaat 200 hehtaaria. Kaikki pellot ovat siementuotannossa. Pääkasvi on timotei, jonka ala vaihtelee vuosittain 50:n ja 70 hehtaarin välillä. Timoteita on tilalla viljelty jo 1970-luvulla Kantolan isän aikana. Kaikkiaan nurmisiementä tuotetaan vajaalla sadalla hehtaarilla. Timotein lisäksi viljelyssä on kolme vuotta ollut ruokonataa, tänä keväänä myös nurminataa. Loppu peltoala on kuminan, ohran ja vehnän siementuotannossa. Öljykasvejakin tilalla viljellään.
”Timotein nykylajikkeilla saadaan siementuotannossa samoja satoja kuin isä sai 1970-luvulla Tammisto-lajikkeella. 40 vuodessa sato ei ole parantunut, pikemminkin pienentynyt”, Kantola sanoo. Valtakunnallinen keskisato on viime vuosina ollut edelleen 400–500 kiloa hehtaarilta. Nadoilla keskisato on lähempänä 300:a kuin 400 kiloa.
Samaan aikaan tuet ovat pienentyneet. Vielä muutaman vuosi sitten timotei sai tuotantoon sidottua EU:n kilotukea. Nyt tilalle on tullut tilatuen lisäosa, joka sekin loppuu parin vuoden kuluttua.
”Kymmenen vuotta sitten nurmen siementuotanto oli kannattavampaa kuin viljan siementuotanto. Kilohinta ja tuet kattoivat kustannukset ja sen riskin, mikä tuotannossa on. Nyt kannattavuus ei ole enää verrattavissa viljan siementuotantoon.”
SAARA LIESPUU, teksti ja kuva
Lue koko juttu toukokuun painetusta Maatilan Pellervosta. Tilaajana voit lukea sen myös e-lehdestä osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.
