Tuhka on suometsien ja ojitettujen turvemaiden tehokas lannoite, jolla voi vauhdittaa metsän kasvua ja moninkertaistaa puunsaannin.
Tuhkalla puu kovaan kasvuunTuhka sopii runsastyppisten turvemaiden lannoittamiseen, sillä se sisältää puiden tarvitsemia ravinteita kuten fosforia ja kaliumia, joista suometsissä on usein pulaa. Tuhkan avulla maan pH-arvo kohoaa, maaperän mikrobitoiminta vilkastuu ja näin ravinteet päätyvät tehokkaasti puiden kasvuvoimaksi. Tuhkaa kuitenkin tarvitaan keinolannoitetta enemmän ja kuljetukset maksavat, joten tuhkalannoitus on investointina hiukan kalliimpi. Etuna on toisaalta se, että tuhka ravitsee metsää pitempään.
”Pitkällä aikavälillä metsänomistaja hyötyy, sillä paksuturpeisilla soilla ja suometsissä lannoituksen vaikutukset jatkuvat pitkään, metsä saadaan kunnolla kasvuun ja tukkipuuta tulee paremmin”, sanoo tuhkalannoitukseen perehtynyt Luonnonvarakeskuksen Luken vanhempi tutkija Mikko Moilanen.
Tuhkalannoitteen vaikutusaika on yli 30 vuotta, se sopii hyvin taimikoille ja vasta harvennettuihin nuoriin metsiin, mutta myös vanhempiin metsiin. Tutkimusten mukaan ravinnepuutoksista kärsivän suometsän vuotuinen kasvunlisäys voi olla tuhkalannoituksen jälkeen kymmenen kuutiota hehtaarilta.
”Vaikutuksen voi nähdä neulasista jo ensimmäisenä kesänä. Toisena ja kolmantena kesänä puuston kasvu on jo selvästi voimakkaampaa.”
Etelässä harvinaista
Tuhkan levitysajankohdalla ei ole merkitystä. Moilanen sanoo että tuhkan voi levittää lumellekin, sillä tutkimusten perusteella tiedetään, ettei tuhkasta huuhtoudu ravinteita eikä raskasmetalleja vesistöön. Tuhkan nostattaman maaperän pH-arvon myötä ravinteet siirtyvät tehokkaasti puiden käyttöön eivätkä liukene maaperään. Uusintalannoituksen voi tehdä samassa metsikössä kasvatusajan loppupuolella, ja siihen riittäisi Moilasen mukaan pelkkä kaliumin lisäys. Tosin ei tuhkalla tehty uusintalannoituskaan pahasta ole, eikä aiheuta haitallisia ympäristövaikutuksia.
Vaikka tuhkasta hyötyviä metsäalueita on ympäri maata, tuhkalannoitus on keskittynyt Itä-Suomeen ja Pohjanmaalle, jossa on runsaasti istutettuja turvemaita ja josta löytyvät myös tuhkanjalostusmarkkinat. Useimmiten lannoitus tapahtuu rakeistetulla tuhkalla lentolevityksenä. Hakkeen, pelletin ja muusta puunpoltosta syntyvä tuhka on raaka-aineena yleisintä, mutta myös turvetuhkaa käytetään lisäämällä siihen kaliumia.
SIRPA PALOKARI, teksti
ANTTI SARAJA, kuvat
Lue koko juttu toukokuun Maatilan Pellervosta. Tilaajana voit lukea sen myös e-lehdestä osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.
