Viime syksynä Hyvä Sato -kilpailussa kylvöille ehtineet kiittelivät kasvivalintaansa tänä keväänä. Hyvin talvehtineet syysviljat kasvoivat vauhdilla, kun samaan aikaan sateinen kevät on viivästyttänyt kevätkylvöjä eri puolilla Suomea.
Hyvä Sato -lohkojen kylvöt eivät juuri olleet myöhässä keskimääräiseen aikaan verrattuna. Työt saatiin loppuun toukokuun toisella viikolla.
Huhti-toukokuun sademäärä oli Viikissä reilusti yli keskimääräisen. Määrä jäi kuitenkin alle sadan millin rajan, joka ylittyi Suomessa monin paikoin reilusti.
Vettä tuli siis kasvukauden alussa reilusti mutta ei liikaa. Suhteellisen viileä ja kostea alku pitävät yllä korkeita satotoiveita.
Joinakin vuosina kuivuus on ollut riesana myös Hyvä Sato -lohkoilla, mutta tällä kertaa alku näyttää hyvältä. Maan varastoima kosteus riittää pitkälle heinäkuulle asti, vaikka sateet vähenisivät toukokuun jälkeen.
Syyskylvöiset ottivat etumatkaa
Syyskylvöiset kasvit saavat hyvän etumatkan kevätkylvöisiin kasveihin nähden, kun kylvöt venyvät sateiden takia.
Hyvä Sato -kilpailulohkoilla tänä vuonna kasvavat rukiit eli Nylands Svenska Landbrukssällskapin Reetta ja Elosadon maatiaislajike Sangaste olivat toukokuun lopulla jo lippulehtivaiheessa. Samaan aikaan kevätviljat vasta työnsivät esiin ensimmäisiä oraita.
Aikainen sadon valmistuminen on Suomen oloissa tärkeää, jotta sato saadaan korjatuksi talteen hyvälaatuisena. Syysviljoilla on tässä suhteessa etulyöntiasema, kun niitä verrataan yleensä myöhemmin tuleentuviin kevätkylvöisiin kasveihin.
Kevätviljojen kylvöt normaaliin aikaan
Hyvä Sato -lohkojen kevättyöt saatiin tehtyä normaaliin aikaan epävakaisista keleistä huolimatta. Ensimmäiset kylvöt tehtiin heti toukokuun alussa. Viimeiset kevätviljat ja maissi saatiin maahan toukokuun toisella viikolla.
Ennuste kevätviljojen satojen onnistumiselle on hyvä. Tämän kevään kylvöajalla aikaisin kevätvilja eli yliopiston proffien Toria-ohra tuleentuu normaalin kesän sattuessa elokuun alkupuolella.
Bernerin Mandarynan kasvuaika on Zebran luokkaa tai vähän myöhäisempi. Sen puinti siis menee todennäköisesti syyskuun puolelle. Tällöin riski huonoista korjuukeleistä kasvaa verrattuna aikaisempiin lajikkeisiin.
JOUKO KLEEMOLA, teksti
Lue koko juttu kesä-heinäkuun 2015 painetusta Maatilan Pellervosta. Tilaajana voit lukea sen myös Maatilan Pellervon e-lehtiarkistosta osoitteessa http://www.pellervo-e-lehdet.fi.
