Uudistuvat metsänhoitoyhdistykset satsaavat yksityismetsänomistajien edunvalvontaan. Kaavoitus- ja maankäyttöasiat ovat tapetilla Etelä-Suomessa ja liitoskunnissa.
”Laajennetuissa kunnissa on otettava huomioon, ettei kaupunkikaavoitusta uloteta maaseudulle”, muistuttaa MTK:n metsäsiantuntija, kenttäpäällikkö Asta Sarkki.
Metsänhoitoyhdistykset etsivät uudenlaisia tapoja palvelutarjontaan, sillä kilpailu metsäpalvelumarkkinoilla on kova ja yhdistyksistä on eronnut jäseniä – tosin uusiakin on tullut tilalle. Tulevaisuudessa yhdistysten jäsenistö koostunee yhä enemmän metsänomistajista, jotka vaativat paitsi kohdennettuja palveluja myös yhä ajantasaisempaa neuvontaa.
Hämeenlinnassa työskentelynsä aloittaneen metsäasiantuntija Asta Sarkin vastuulla on kaavoitukseen, maankäyttöön, luonnonsuojeluun ja metsäsertifiointiin liittyvät asiat Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä Uudellamaalla. Metsänomistajan saattaa olla vaikea tarttua kaavoituksen ja maankäytön monimutkaiseen pykäläviidakkoon eikä byrokratiassa yksin selviytyminenkään helppoa ole.
”Esimerkiksi kaavan kuulemisvaiheessa vaikuttaminen on jo liian myöhäistä. Siksi metsänomistajien on päästävä mukaan jo suunnitteluvaiheessa kun tavoitteita laaditaan”, Sarkki toteaa.
Metsänomistajien liiton lopetettua toimintansa vuoden vaihteessa ja metsänhoitoyhdistysten liityttyä MTK:n jäseniksi, metsäomistajien alueellista edunvalvontaa on alkanut hoitaa kolmetoista erityisasiantuntijaa. He ovat nyt yksityisten metsänomistajien palveluksessa kattavasti koko maassa; auttavat lausuntojen teossa, järjestävät tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia ja tekevät työtä sidosryhmien kanssa. Puukaupan, kaavoituksen, maankäytön ja ympäristöasioiden lisäksi asiantuntijoita löytyy myös riistapoliittisiin kysymyksiin.
”Toimimme kylätasolta Brysseliin asti.”
SIRPA PALOKARI, teksti
TAPANI LEPISTÖ, kuva
Lue koko juttu kesä-heinäkuun 2015 painetusta Maatilan Pellervosta. Tilaajana voit lukea sen myös Maatilan Pellervon e-lehtiarkistosta osoitteessa http://www.pellervo-e-lehdet.fi.
