Säilörehukesä alkaa olla lopuillaan koko Suomessa. Kokemus on opettanut viljelijöitä varmistamaa hyvän sadon. Sianojat säilövät rehun laakasiiloon hapoilla, pyöröpaaleihin biologisilla aineilla.
Suvi ja Juha Sianojan tilalla säilörehua tehdään 50 hehtaarilta noin 70 lehmälle ja lisäksi nuorkarjalle. Rehunsäilönnässä käytetään sekä biologisia aineita että happoja.
”Meillä on naapurin kanssa yhteinen pyöröpaalain. Kun sen ostimme, sovimme, että sillä käytetään pelkästään biologisia säilöntäaineita konetta säästääksemme. Hapot ruostuttavat koneita”, Juha Sianoja kertoo.
Sianojan tilalla rehua tehdään sekä laakasiiloon että pyöröpaaleihin. Valtaosa pelloista sijaitsee kolmen kilometrin etäisyydellä talouskeskuksesta, joten lähipelloilta rehun ajaminen siiloon onnistuu mukavasti. Noin 15 kilometrin päässä sijaitsevilta 10 hehtaarin yhteistyötilalta rehu korjataan paaleihin.
Laakasiilotilaa Sianojilla ei ole tarpeeksi, joten paaleihin säilötään kauempaa tuotavan rehun lisäksi lähipelloilta se osa, joka ei laakasiiloihin mahdu. Uuden siilon rakentaminen on lähivuosien suunnitelmissa.
”Paalit antavat joustoa. Pitkässä juoksussa niistä kuitenkin pitää päästä eroon, pitkä rehu ei sovi lietelantanavettaan”, Juha Sianoja sanoo.
Kahden korjuuketjun ylläpitäminen on työlästä. Systeemin muuttaminen kesken korjuuajan vie myös aikaa
SAARA LIESPUU, teksti ja kuvat
Lue koko juttu painetusta elokuun 2015 Maatilan Pellervosta. Tilaajana voit lukea sen myös e-arkistosta osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.
