Säilörehumaissi korjattiin Hyvä Sato -lohkolta 14. lokakuuta ensimmäisten pakkasten jälkeen.
Myöhäisestä kasvukaudesta johtuen Hyvä Sato -kilpailun tulokset saadaan vasta vuodenvaihteen jälkeen. Ruista ja ohraa lukuun ottamatta sadonkorjuu venyi lokakuulle.
Hyvä Sato -lohkoilta korjattiin tänä vuonna viimeisinä kasveina Luomuinstituutin speltti ja Bernerin kakkosjoukkueen säilörehumaissi.
Viikin opetus- ja tutkimustilan tilanhoitajan Miika Kahelinin mukaan maissi kasvoi mukavasti eikä kesä loppunut siltä kesken. Tähkät ehtivät täyttyä.
”Ne olivat ihan täynnä jyvää ja jyvät oli jopa vähän kovettuneita. Suositus on, että maissi korjattaisiin ensimmäisten pakkasten jälkeen. Niin tehtiinkin ja sato korjattiin 14. päivä lokakuuta. Neljän–viiden päivän päästä pakkasista kasvusto oli ehtinyt jo tummua ja oli vähän ränsistyneen näköinen. Maissi ilmeisesti kerää sokeria vielä saatuaan kylmää.”
SILJA VUORI, teksti
MIIKA KAHELIN, kuva
Tyrnäväläinen maanviljelijä ja urakoitsija Ilkka Matinolli on hyödyntänyt automaattiohjausta traktoreissaan ja puimurissaan jo yli kymmenen vuotta. Kokemukset kohtalaisen arvokkaasta laitteistosta ovat myönteisiä.
Jani Härkäsellä on neljän erillisen pumpun ja 13 vuoden hyvä kokemus maalämmöstä. Aurinkoenergia pyörittää lypsyrobottia ja jäähdyttää maidon, biokaasu on ollut pitkään mietinnässä.
Antoisa luontoretki Pohjois-Suomeen, -Norjaan ja -Ruotsiin. Tutustumme asiantuntijaoppaan johdolla alueen luontoon, kulttuuriin, elintapoihin ja jylhiin maisemiin.
Kolmen lammilaisviljelijän perustamasta Tippavaaran Maatalouspalvelusta saa lähes kaikkea mitä peltoon ja metsään tarvitaan. Lisäksi yritys kuivaa ja välittää viljaa. Kasvavan yrityksen kantava voima on maatalouden hyvä tuntemus ja tiivis yhteistyö muiden yrittäjien ja
Perälän tilan isäntä Marko Rautava lähtee tänä keväänä kylvöille 41:ttä kertaa. Poikkeuksellisesta maailmantilanteesta huolimatta hän katsoo uuteen kasvukauteen toiveikkain mielin. Lannoitteet ovat hankittuina ja ajatukset valmiina toukotöihin.
