Säilörehumaissi korjattiin Hyvä Sato -lohkolta 14. lokakuuta ensimmäisten pakkasten jälkeen.
Myöhäisestä kasvukaudesta johtuen Hyvä Sato -kilpailun tulokset saadaan vasta vuodenvaihteen jälkeen. Ruista ja ohraa lukuun ottamatta sadonkorjuu venyi lokakuulle.
Hyvä Sato -lohkoilta korjattiin tänä vuonna viimeisinä kasveina Luomuinstituutin speltti ja Bernerin kakkosjoukkueen säilörehumaissi.
Viikin opetus- ja tutkimustilan tilanhoitajan Miika Kahelinin mukaan maissi kasvoi mukavasti eikä kesä loppunut siltä kesken. Tähkät ehtivät täyttyä.
”Ne olivat ihan täynnä jyvää ja jyvät oli jopa vähän kovettuneita. Suositus on, että maissi korjattaisiin ensimmäisten pakkasten jälkeen. Niin tehtiinkin ja sato korjattiin 14. päivä lokakuuta. Neljän–viiden päivän päästä pakkasista kasvusto oli ehtinyt jo tummua ja oli vähän ränsistyneen näköinen. Maissi ilmeisesti kerää sokeria vielä saatuaan kylmää.”
SILJA VUORI, teksti
MIIKA KAHELIN, kuva
Viljanviljelijän kannattaa päivittää käyttämänsä lajikkeet aika ajoin, sillä jalostus parantaa satoisuutta ja viljelyvarmuutta. Kotimaiset lajikkeet on kehitetty Suomen oloihin.
Metsäkiinteistöjen hinnat ovat nousseet tasaisesti vuosituhannen taitteesta. 23 vuodessa metsä-hehtaarin hinta on yli kaksinkertaistunut.
Tuotannon ja työtapojen optimointi parhaan mahdollisen tuoton saamiseksi on keskeinen tavoite Kylä-Köönikän tilalla Satakunnassa. Tavoitteeseen pyritään käyttämällä tuotantopanoksia harkiten ja ajoittamalla sadon myynti oikein.
Turvemaiden rooli ilmastonmuutoksessa on viime aikoina ollut tapetilla. TURNEE-hankkeessa Soinin Naarasnevalla otetaan selvää, miten suonpohjan metsitys vaikuttaa hiilensidontaan ja päästöihin. Tärkeänä työkaluna on jatkuvatoiminen mittausasema.
Tuotantokustannusten raju ja nopea nousu on laittanut maatalousyrittäjät miettimään säästökeinoja. Mitä voisi tehdä, jotta säästöjä syntyisi, ja miten tulisi varautua tulevaan kasvukauteen?
