Jokaisen emolehmätuottajan tavoite tulisi olla kannattava tuotanto. Emolehmätuotannossa kannattavuus rakentuu neljälle tukipilarille: ruokinta, eläinaines, perinnöllinen edistyminen ja eläinten terveys.

Tukien osuus emolehmätilan tuloksesta on kohtuullisen suuri. Tuotannon kehittämisellä pystyään kuitenkin vaikuttamaan tulokseen positiivisesti. Tuotannon ja tilan kehittäminen vaatii investointeja. Emolehmätuotannossa haasteena voi olla, miten tietyt tuotannonpanokset arvotetaan ja miten niistä saadaan paras hyöty aikaiseksi. Ilman muodostettuja tilakohtaisia raja-arvoja ja tuotannon suunnitelmallista seuraamista tuotannon tulosta on haasteellista seurata.

Tuotannon tehokkuuden parantaminen luo taloudellista kannattavuutta. Tuotannon tehokkuutta voidaan tarkastella yksittäisen eläimen-, tilan tai tuotantosuunnan tasolla. Biologisina tuotannon tehokkuuden mittareita ovat mm. hedelmällisyys ja rehujen hyväksikäyttö. Emolehmätuotannossa lisääntymistehokkuus on ensiarvoisen tärkeää.

Emon on tiinehdyttävä ja tuotettava hyvin kasvanut elävä vasikka joka vuosi saavuttaakseen positiivisen tuloksen. Eläimen kyvykkyys muuntaa rehujen energia ja ravintoaineet ylläpitoenergian, kasvun, maidontuotannon ja lisääntymisen tarpeisiin muodostaa toisen merkittävän osan tuotannollisen tehokkuuden mittarin.

Yhdeksän emolehmien lisääntymistehokkuutta parantavaa tekijää:

1) Emojen kuntoluokan vaihtelu tuotantorytmissä 2,5–3,5.

2) Poikimakauden pituus 60–90 päivää.

3) Hyvin kasvaneet ja kehittyneet uudistushiehot poikivat 24 kuukauden iässä.

4) Suosi emoja, jotka pystyvät tiinehtymään viimeistään toiseen kiimakiertoon.

5) Ruokinnantason ja ravintoaineiden saannintrendi nouseva astutuskautta lähestyttäessä ja astutuskaudella.

6) Käytetyt siitossonnit on rakenteellisesti terveitä ja kyvykkäitä astumaan.

7) Tilanolosuhteisiin sopiva eläinaines.

8) Eläinaineksen tuotannollisten ominaisuuksien edistymisen seuranta.

9) Analysoidut rehut ja ruokintasuunnitelma, jota toteutetaan.

 

MAIJU PESONEN, teksti ja kuva

Lue koko juttu painetusta joulukuun 2015 Maatilan Pellervon Eläin-liitteestä. Tilaajan voit lukea sen myös Maatilan Pellervon e-arkistosta osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.

 

Jaa artikkeli