Nurmeksessa sijaitseva maitotila toimii lähes kokonaan kotimaisella energialla. Sähköä ja lämpöä tuotetaan kaasuttamalla puuta omassa CHP-laitoksessa, energiaa kerätään kahdella isokokoisella aurinkopaneelilla ja lypsetyn maidon lämmöllä lämmitetään eläinten juomavettä.
Nurmeslaiset Jouni ja Eini Korhonen ottivat Kuittilan tilan vastuulleen sukupolvenvaihdoksessa vuonna 1991. Perheeseen kuuluu nyt neljä lasta, joista vanhin syntyi vuonna 1994 ja nuorin 2003.
Maatilan laajassa talouskeskuksessa on kolme navettaa, kaksi asuinrakennusta, korjaamo ja lukuisia varastorakennuksia.
Tilan toiminta on vuosi vuodelta laajentunut lisäten samalla tuntuvasti myös energiatarvetta ja -kustannuksia. Vuoden 2006 joulukuussa valmistui uusi 154 lehmäpaikan robottinavetta. ”Rakentamista seuranneessa tammikuussa kului sähköä 30 000 kilowattia. Sähkölaskuja katsoessa sanoin, että seuraava hankinta tehdään energiapuolelle”, Jouni Korhonen kertoo.
Talouskeskuksen kolmesta navetasta vanhin, nyt lihasonnien käytössä oleva rakennus periytyy jo Jouni Korhosen vanhempien ajalta. Vuonna 1994 valmistui lihakarjan kasvatusta varten kylmäpihatto, joka muutettiin myöhemmin hiehonavetaksi. Hiehot näyttävät viihtyvän hyvin viileissä oloissa. Kovimmilla pakkasilla karsinoiden makuualueille laitetaan eläinten suojaksi kuivia olkipaaleja.
Rakennuksen 15×40 metrin kokoinen eläinhalli on jaettu väliaidoilla kuuteen, eri-ikäisten eläinten osastoon. Vanhimpien hiehojen ryhmässä pidetään Kuittilan Mahtisonnia, joka varmistaa hiehojen tiinehtyvyyden. Lehmät siementää seminologi Faban Tilatiimipalvelu-sopimuksella.
TUOMO KAUTONEN, teksti ja kuva
Lue koko juttu maaliskuun 2016 painetusta Eläin-lehdestä. Tilaajana löydät sen myös Maatilan Pellervon e-arkistosta osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.
