Runsaat 10 vuotta sitten meijerialan opiskelijoista oli pula. Nyt Suomen ainoaan alan oppilaitokseen, Hämeen ammatti-instituuttiin, meijerialaa opiskelemaan hakee vuosittain tuplasti opiskelupaikkojen verran.
Haapavedeltä lähtöisin oleva Olli Lehti opiskelee Hämeenlinnassa meijeristiksi toista vuotta.
”Olen opiskellut rakennusalaa ja työskennellytkin niissä tehtävissä. Haapaveden Valiolla olin töissä kunnossapito- ja asennustehtävissä, kun päätin lähteä opiskelemaan tänne”, Lehti kertoo.
Vaikka hän kutsuukin itseään enemmän käytännön touhuilijaksi kuin lukumieheksi, opiskelut ovat maistuneet. Opiskelu on pitkälti käytännön tekemistä. Koululla opetusmeijerissä tehdään pienryhmissä niin juustoja, jäätelöä, viiliä kuin muitakin maitotuotteita.
Oleellinen osa opiskelua on prosessiohjaus ja käynnissäpito. Opetusmeijerissä sitä harjoitellaan pienessä mittakaavassa. Työssäoppimisjaksot meijereissä opettavat, miten homma toimii isossa laitoksessa.
Lehti esitteli opetusmeijeriä koulun avoimien ovien päivänä tammikuun lopussa. Helmikuun alussa hänellä alkoi työssäoppimisjakso Haapaveden meijerillä.
”Siellä pääsen tekemään juustoja. Se on minusta mielenkiintoista. Täällä opettajat puhuvat juuston sielusta”, Lehti kertoo esitellessään cheddar- ja gouda-juustoja kypsymässä ja maistattaessaan uunilämmintä leipäjuustoa.
Meijerikoulutus on koko alan yhteinen asia
Koulutusohjelmapäällikkö Jari Latva-Koiviston mukaan nuoriso-opiskelijoille on joka vuosi 30 aloituspaikkaa. ”Peruskoulupohjalta opiskelu kestää noin kolme vuotta, ylioppilaille tai toisen ammattitutkinnon jo omaaville runsaat kaksi vuotta. Lisäksi meillä on aikuisopiskelijapaikkoja meijerissä jo työskenteleville. Opiskelu suoritetaan näyttötutkintona.”
Meijeriala on yksissä tuumin panostanut ammattilaisten koulutukseen. Kaikki meijerit ja alan koulutus ovat mukana MilkWorks-toiminnassa. Sen tavoitteena on lisätä peruskoulun ja lukion päättävien nuorten kiinnostusta meijerialan ammatteja ja työtehtäviä kohtaan.
”Olemme mukana koulutusmessuilla ja muissa tapahtumissa, teemme kouluvierailuja, järjestämme meijeri-retkiä”, hanke- ja verkko-osaaja Kanerva Hopeapuro mainitsee keinoista lisätä kiinnostusta alan opiskeluun.
Työ on tuottanut tulosta. Vuosituhannen alussa kouluun piti järjestää lisähakuja, jotta saatiin riittävästi opiskelijoita. Viime vuonna ensisijaisia hakijoita 30 paikkaa kohti oli kaksinkertainen määrä.
Riittääkö kaikille valmistuville töitä? ”Moni saa työpaikan pitkän työssäoppimisjakson meijeristä. Työllistyminen on viime vuosina ollut tosi hyvä, valmistuvien ja työpaikkojen määrä ovat natsanneet kohdalleen. Nyt Putin-kuvio on tehnyt tähän muutosta”, Latva-Koivisto sanoo.
Hän toivoo kaikkien suomalaisten ottavan askeleen kotimaisen maidon tuotannon ja meijeriteollisuuden puolesta. Nykyään yli puolet juustoista tulee ulkomailta.
”Meillä on viitisenkymmentä pienjuustolaa isojen lisäksi. Hyviä vaihtoehtoja löytyy varmasti kotimaisistakin juustoista. Juustoa kulutetaan noin 25 kiloa henkilöä kohti vuodessa. Se tarkoittaa 125 miljoonaa juustokiloa vuodessa. Puolet siitä on 60 miljoonaa kiloa. Maitoa sen tekemiseen kuluu kymmenkertaisesti, yli 600 miljoonaa litraa. Sen verran meille tuodaan maitoa juuston muodossa”, Latva-Koivisto laskee.
SAARA LIESPUU, teksti ja kuva
