Onnistunut laiduntaminen on kustannustehokasta, koska emolehmän itse keräämä rehu on edullisempaa kuin eläimelle korjattu rehu. Emolehmille sopii pitkä laidunkausi, koska loppulaidunkaudesta, vasikoiden vieroituksen jälkeen, emojen ravitsemuksellinen vaatimus koostuu ainoastaan ylläpitoenergian tarpeesta.
Emolehmätuotannossa laidunkauden tavoite on emojen kuntoutuminen ja kuntoluokan nostaminen, tiinehtyminen ja vasikoiden hyvä kasvu. Emolehmätuotannossa käytettävien laidunalojen ominaisuudet vaihtelevat hyvin paljon. Laiduntamiseen käytetään viljeltyjen laitumien ohella myös luonnonlaitumia.
Naudat kuuluvat lajikehityksensä perusteella laiduntajiin, joiden ravinto muodostuu pääasiassa erilaisista ruohoista ja niiden lehdistä. Laiduntavat eläimet voivat saada kaiken tarvitsemansa energian laidunkasveista, koska märehtijän pötsimikrobien erittämien entsyymien avulla myös selluloosan ja hemiselluloosan hyödyntäminen on mahdollista.
Laidunrehun on kuitenkin oltava riittävän sulavaa. Rehun sulavuutta rajoittaa ennen kaikkea ligniini, jota kertyy kasvin solunseinämiin kasvin vanhetessa. Ligniini ei sula märehtijän ruuansulatuskanavassa. Sulamattomuutensa lisäksi se heikentää muutoin sulavien solunseinämärakenteiden sulavuutta. Laidunkasvien korsiintuminen vähentää sulavuuden ohella laidunrehun typpipitoisuutta.
Naudan tyypillinen laidunnustekniikka on kävellä laidunalueella tasaisesti syöden koko ajan turpa maassa. Laiduntavalla märehtijällä leikkaavat hampaat ovat vain alaleuassa. Nauta pyöräyttää laidunruohon kielellään, painaa sen yläleuan rustolevyä vasten ja nyhtää ruohon poikki pään nopealla, sivuttaisella liikkeellä.
Syöntitekniikka asettaa rajat nurmen pituudelle. Alle yhden senttimetrin pituista nurmea nauta ei pysty hyödyntämään ja jo alle 4 cm pituisessa nurmessa syönnin nopeus kärsii olennaisesti. Lauman tarkoituksena on syödä pötsi mahdollisimman nopeasti täyteen ja siirtyä sen jälkeen rauhalliseen, suojaisaan paikkaan märehtimään. Lajityypillinen käyttäytyminen ohjaa laumaa toimimaan yhtenäisesti.
MAIJU PESONEN, teksti ja kuvat
Lue koko juttu maaliskuun 2016 painetusta Eläin-lehdestä. Tilaajana löydät sen myös Maatilan Pellervon e-arkistosta osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.
