Kyrö Distillery Company Isossakyrössä nostaa suomalaisen rukiin kunniaan viskin ja ginin valmistuksessa. Kyrönmaalla tislatusta viskistä valtaosa kypsyy vielä tynnyreissä, mutta gini on jo saavuttanut jo menestystä kansainvälisissä alkoholijuomakisoissa.
Kyrönmaan Osuusmeijerin vanha rakennus, jossa aikanaan kehitettiin lähes kaikkien suomalaisten tuntema Oltermanni-kermajuusto, on herännyt useamman vuoden hiljaiselon jälkeen uuteen kukoistukseen. Vaikka rakennuksessa ei enää suomalaisia meijerituotteita valmisteta, kumpuaa myös sen suojissa nykyisin harjoitettava yritystoiminta suomalaisesta maaseudusta.
Useamman nuorehkon yrittäjän yhdessä vuonna 2012 perustama Kyrö Distillery Company käyttää pääraaka-aineenaan suomalaista ruismallasta, josta entisen meijerirakennuksen suojista löytyvillä tislauslaitteistoilla tislataan ja tynnyrikypsytetään kolmea eri sortin ruisviskiä sekä paria erityyppistä giniä.
Kyrö Distillery Companyn valmistamista alkoholijuomista varsinkin Napue-gini on saavuttanut suuren suosion. Kesällä sillä napattiin kärkisija kansainvälisessä alkoholijuomakisassa.
Tuskin yhdestäkään kotimaisesta pienemmästä alkoholinvalmistajasta on puhuttu ja kirjoitettu viime aikoina yhtä paljon kuin Kyrö Distillery Companysta. Yrityksen valmistamilla Napue- ja Koskue-gineillä viime heinäkuussa napatut kärkisijat arvostetussa kansainvälisessä International Wine and Spirit Competition -alkoholijuomakisassa siivitti jonkin aikaa Alkon valikoimissa olleen Napuen sellaiseen menestykseen, että juoma pääsi osasta maamme Alkoja loppumaan joksikin aikaa.
Kyrö Distilleryn omistuspohja lepää kuuden osakkaan harteilla. Yrityksen toimitusjohtaja on lahtelainen Miika Lipiäinen, päätislaajana toimii espoolainen Kalle Valkonen, brändistä vastaa kirkkonummelainen Mikko Koskinen, yrityskierrokset ja -esittelyt hoitaa porukan ainoa pohjalainen, Isossakyrössä asuva Miko Heinilä. Logistiikasta sekä tynnyrimyynnistä huolehtii puolestaan keuruulainen Jouni Ritola. Myös hallituksen puheenjohtaja Antti Pankoski omistaa jonkin verran Distillery Companyn osakkeita.
Yrityksen tähän asti hyvässä myötäisessä kulkenut tarina sai alkunsa toukokuussa 2012, jolloin iso osa nykyisestä omistajaporukasta oli viettämässä yhteistä saunailtaa. Miika Lipiäinen teki yhteen kokoontuneelle joukolle viskitestin. Kun maisteluvuorossa oli ruisviski, porukka totesi, että sitä ei oltu ennen maisteltukaan. Makua pidettiin yksimielisesti hyvänä.
”Ihmettelimme, miksi sitä ei saa Suomesta ja miksi kukaan ei tee ruisviskiä Suomessa. Siitä se ajatus lähti. Koska viskin kypsyminen kestää hetken aikaa, totesimme, että olisi varmaan hyvä tehdä vähän giniäkin”, Miko Heinilä muistelee.
Aluksi yrityksen toimintapaikaksi ajateltiin Kyrö Distillery Companyn takana virtaavan joen vastakkaisella rannalla sijaitsevaa Miko Heinilän vanhaa kotitilaa. Samaan aikaan lähdettiin tekemään markkinatutkimusta kotimaisen ruisviskin menestymisen mahdollisuuksista.
”Markkinatutkimuksen mukaan sille tuntui olevan kysyntää. Vajaan puolen vuoden päästä sitten perustettiin Rye Rye Oy. Tasan vuosi ideasta, toukokuussa 2013, meillä oli koetislausluvat ja kävimme Porissa panimoravintola Beer Huntersissa tekemässä ensimmäisen koetisleen. Maistattelimme sitä eri asiantuntijoilla ympäri maailmaa, ja he sanoivat, että ’tämä on hyvää pojat, tehkää lisää’. Ajattelimme, että harrastetaanko vain, vai tehdäänkö tosissaan? Siitä puolisen vuotta, niin tislaamo oli valmis.”
Isonkyrön vanhan osuusmeijerin tiloissa alkoi Oltermanni-juuston tarina. Nyt samoissa tiloissa tislataan viskejä ja ginejä.
Kotimainen ruis tuo hienoa aromia
Panimon tai alkoholijuomia valmistavan tislaamon perustaminen ei käy Suomessa käden käänteessä. Eniten aikaa vierähtää kankeahkosta lupa- ja byrokratiaviidakosta selviäminen, Kyrö Distillery Companyn tapauksessa se kesti yhdeksän kuukautta. Tuon ajan otti, että koetislausluvat vaihtuivat varsinaisiksi luviksi niin viskin kuin gininkin tislaamiseen.
”Osa luvista on jaksotettu. Toisin sanoen tarvitsee ensin tämän luvan, jotta saa seuraavan ja sitä seuraavan… Täytyy pitää monta palloa yhtä aikaa ilmassa, että saa asiat kerralla kuntoon. Muuten koko prosessi viivästyy”, Heinilä kertoo.
Tislaamon perustaminen vaati aikamoista rahallista panostusta, josta osa tuli osakkaiksi lähteneiltä itseltään, ja loppu haettiin lainana pankista.
Rapiat puolentoista vuoden rupeaman jälkeen perustajajäsenistä kolme on ryhtynyt toimimaan yrityksen liiketoiminnan ympärillä täyspäiväisesti. Työntekijöitäkin on palkattu. Nousukiidossa siis ollaan, ja nyt alkuinvestointi aiotaan piakkoin tuplata, jolloin kapasiteettia kyetään laajentamaan nykyisestä kolminkertaiseksi.
Suomalaisen rukiin Kyrö Distillery Companyn perustanut joukko valitsi alkoholijuomiensa pääasialliseksi raaka-aineeksi paitsi siksi, ettei siitä ole aiemmin tehty Suomessa viskiä, myös siksi, että ruis on suomalaisille ”niin kova juttu”.
”Yksi asia, mitä Suomessa ei ole vieläkään hyödynnetty on, että täällä on niin aromaattisia kasveja. Suomalainen ja pohjoismaalainen ruis on pitkän valon ruista. Se on aromaattisempaa kuin esimerkiksi amerikkalainen ruis. Runsaan valon kautta se antaa viskiin paljon paremmin makua”, Heinilä kuvailee kotimaisen rukiin oivia ominaisuuksia viskienkin tekoon.
Marianne Aheinen etiketöi ja pakkaa Napue-giniä.
JARI HAKALA, teksti
JOHANNES TERVO, kuvat
Lue koko juttu maaliskuun 2016 painetusta Maatilan Pellervosta. Tilaajana löydät sen myös Maatilan Pellervon e-arkistosta osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.
