Leikkiminen on vasikoille tärkeää käyttäytymistä. Mahdollisuus kisailla lisää vasikoiden hyvinvointia ja auttaa niitä monella tapaa kasvamaan ja kehittymään. Leikkikäyttäytymistä voi myös käyttää apuna eläinten tarkkailussa.
Pitkään ajateltiin, että eläimille leikkiminen on vain tapa viettää aikaa ja tuhlata energiaa. Näin ei kuitenkaan nykytietämyksen valossa ole, vaan kisailu ja peuhaaminen kuuluu tärkeänä osana kaikkien kotieläintemme hyvinvoinnille.
Erityisesti leikkimisen merkitystä nuorten, kasvavien eläinten kehitykselle ja hyvinvoinnille on alettu ymmärtää ja korostaa yhä enemmän. Eläinten leikkiä tutkitaan nykyään paljon eri eläinlajeilla, mutta kaikkia leikin merkityksiä ei vielä tunneta. Vasikoiden leikkimistä on viime vuosina tarkkailtu mm. erilaisten olosuhteiden, nupoutuksen, vieroituksen ja ruokintaan liittyvien tutkimusten yhteydessä eri puolilla maailmaa.
Ryhmäliikuntaa parhaimmillaan. Kuivikkeen lisääminen saa aikaan leikkikoulun.
Varsinkin nuoret eläimet leikkivät
Leikkiminen on eläinmaailmassa erittäin yleistä; lähes kaikkien eläinlajien jälkeläisten on todettu leikkivän. Leikkiminen on käyttäytymistä, joka kertoo eläimen hyvinvoinnista ja lisää yksilön tuntemaa mielihyvää.
Varsinkin nuoret eläimet leikkivät, vaikka ne leikkiessään kuluttavatkin paljon energiaa. Lisäksi eläimet ovat normaalia suuremmassa vaarassa loukkaantua tai joutua petojen saaliiksi silloin, kun huomio kiinnittyy leikkiin.
Lajien kehityksessä ei ole ollut varaa suosia mitään tarpeetonta saati vaarallista käyttäytymistä, eikä nuorilla eläimillä edes ole ylimääräistä energiaa tuhlattavaksi. Tästä voidaan päätellä leikin olevan eläimille hyvin tärkeää. Vasikat alkavat leikkiä pian syntymänsä jälkeen.
Leikkiä voi havaita usein, mutta koska vasikat leikkivät kerrallaan vain lyhyen ajan, vuorokaudesta leikkiin käytetyn ajan osuus on melkoisen pieni. Myös aikuiset naudat leikkivät, mutta selvästi harvemmin kuin jälkeläisensä.
ANN-HELENA HOKKANEN, teksti ja kuvat
Lue koko juttu maaliskuun 2016 painetusta Eläin-lehdestä. Tilaajana löydät sen myös Maatilan Pellervon e-arkistosta osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.
