Viime kesän säilörehusatojen raakavalkuaispitoisuus sekä kivennäis- ja hivenpitoisuudet ovat olleet jopa 20 prosenttia tavallista pienempiä. Suurin yksittäinen syy Yaran Minna Toivakan mukaan on sama, joka rajoittaa sadon määrää: alilannoitus.
Säilörehun raakavalkuaisen optimimäärä Artturi-analyyseissä on 130–160 grammaa kilossa kuiva-ainetta. Valion Artturi-analyysien tulokset viime kesältä kertovat, että ensimmäisessä sadossa valkuaista oli keskimäärin 130 ja toisessa sadossa 137 grammaa. Raakavalkuaisen määrä jäi keskimäärin 133 grammaan. Lähes joka kolmannessa rehunäytteessä lukema on alle 120.
”Lukemat ovat poikkeuksellisen pieniä. Edelliseen vuoteen verrattuna valkuaista on ollut 5–12 prosenttia vähemmän”, kehityspäällikkö Minna Toivakka Yarasta kertoo. Hän suosittelee Artturi-tuloksia suurempaa optimia, säilörehussa raakavalkuaista pitäisi olla 150–170 grammaa kuiva-ainekilossa.
Rehun raakavalkuaisen määrä kertoo, onko typpi riittänyt nurmelle kasvuun. Viime kesän pienet rehun raakavalkuaispitoisuudet näkyvät myös maidon ureapitoisuuksissa.
Toivakka on laskenut valkuaisen täydentämisen kustannusta. Keskimääräisellä säilörehun valkuaispitoisuudella rypsirouhetta pitää syöttää 440 grammaa lehmää kohti päivässä enemmän, jotta se saa valkuaista riittävästi. Koska myös rehuviljassa valkuaista on nuukasti, sen korvaamiseen kuluu rypsirouhetta 160 grammaa lehmää kohti päivässä. 50 lehmän karjassa tämä tietää 3 500 euron lisälaskua lypsylehmien ruokintaan.
”Lannoitteen hinnasta väännetään kättä viimeistä satalappusta myöten. Harva kuitenkin miettii, että tuo lisälasku rypsistä on kolmasosa vuoden lannoitelaskusta”, Toivakka muistuttaa.
Aliravitsemus vaivaa
Niukan valkuaisen lisäksi muidenkin kivennäisten pitoisuudet ovat olleet rehussa pieniä. Yara Megalab -kasvustoanalyysit osoittavat, että jonkinasteista ravinnepuutosta on yllättävän monella pellolla. Viime kesänä tutkituista noin 70 kasvustonäytteestä typen puutetta oli 80 prosentissa. Edellisvuonna puutteita oli vajaalla 70 prosentilla tutkituista näytteistä.
”Tilanne oli viime kesänä pahimmillaan, mutta ei se ole hyvä ollut aiemminkaan”, Toivakka toteaa.
SAARA LIESPUU, teksti
<strong>Lue koko juttu painetusta huhtikuun 2016 Maatilan Pellervosta. Tilaajana löydät sen myös Maatilan Pellervon e-arkistosta osoitteessa <a href=”http://www.pellervo-e-lehdet.fi”>www.pellervo-e-lehdet.fi</a>.</strong>
