Köyliöläinen Lallin Lammas Oy on trimmannut tuotantotilansa vastaamaan lampaanlihan kasvavaan menekkiin. Uusittu tekniikka parantaa myös laitoksen toimivuutta ja energiatehokkuutta.
Lallin Lampaassa uidaan vastavirtaan ja luotetaan suomalaisen lammastuotannon nousuun. Yrityksessä toteutettiin viime kesän tuotantoseisokin aikana yli 300 000 euron investointi, joka on 0,77 miljoonan euron liikevaihtoa tekevälle teurastamolle merkittävä.
”Tehdyssä päätöksessä riittää sulateltavaa pitkäksi aikaa. Joka tapauksessa viime kuukausien kokemukset osoittavat uudistuksen olleen onnistunut”, tuotantopäällikkö Kati Kaisajoki sanoo.
Neljän maatalousyrittäjän vuonna 1998 perustama lampaanlihaan erikoistunut teurastamo on kasvanut alansa suurimmaksi yksiköksi. Vuosittain teurastetaan yli 8 000 lammasta ja vuohta, ja määrää on edelleen mahdollista kasvattaa.
Nykyinen tuotantotila rakennettiin vuonna 2005. Kesällä tehdyssä remontissa ei kasvatettu pohjapinta-alaa, vaan pantiin sisätilat uuteen uskoon. Lisätilaa saatiin ottamalla aiemmin varastona toiminut tila tuotantokäyttöön. Ratkaisun myötä leikkaamotilat laajenivat ja jauhelihan käsittelyyn rakennettiin oma linjasto pikajäähdytyskylmiöineen.
Seinien siirtelyn lisäksi koko talotekniikka nykyaikaistettiin. Kylmälaitteistot, pakastimet ja ilmastointilaitteet uudistettiin energiatehokkuuden parantamiseksi.
Nyt lihan jäähdytyslämpö otetaan talteen ja se käytetään tilojen sekä veden lämmittämiseen. Kuumaa vettä kuluukin paljon, sillä korkea hygieniataso edellyttää tilojen jatkuvaa pesemistä.
Nykyiset uuden tekniikan freonittomat kylmälaitteet ovat aiempaa energiatehokkaampia.
”Meillä on nyt hieman ylikapasiteettia ja siksi kulutuksen alenemaa on vaikea tarkasti arvioida. Tuotannon kasvaessa energiakulutus per lihakilo laskee huomattavasti eli säästö tulee olemaan merkittävä”, Kaisajoki korostaa.
Kuluja yritetään leikata myös tehostamalla teurasjätteiden lajittelua, sillä Honkajoki Oy:lle menevästä jätteestä maksetaan vuosittain sievoinen summa. Nykyistä tarkemmalla lajittelulla osa jätteestä voitaisiin hyödyntää turkiseläinten ravinnoksi.
Jo nyt osa sisäelimistä menee lemmikkien ruuaksi. Nahat ja taljat menevät muokattavaksi nahkateollisuudelle.
MARJA HEIKKILÄ, teksti
JORMA HEIKKILÄ, kuvat
Lue koko juttu painetusta huhtikuun 2016 Eläin-liitteestä. Tilaajana löydät sen myös Maatilan Pellervon e-arkistosta osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.
