Euroopassa viljelijöiden saatavilla on jo vakuutuksia, joilla voidaan suojautua sään ääri-ilmiöiltä. Suomessakin tiedostetaan uudenlaisen vakuutusturvan tarve.
Suomessa elettiin poikkeuksellisen kuumaa ja kuivaa ajanjaksoa, kun vakuutusyhtiö LähiTapiola ja Ilmatieteen laitos pitivät kesäkuun alussa yhteisen mediatilaisuuden ilmastonmuutoksen aiheuttamista riskeistä maa- ja metsätaloudellemme.
Hellepäivien lukumäärän uudeksi toukokuun ennätykseksi oli kirjattu 16. Kuukauden keskilämpötila oli noin 1,8 astetta korkeampi kuin se olisi ollut ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta.
Maailmanlaajuinen ilmastonmuutos on kiihtymässä, tutkijat arvioivat. Napa-alueet sulavat ennustettua nopeammin. Hydrologisen kierron muuttuessa äärimmäisiä säätilanteita esiintyy yhä useammin.
– Tämä on vasta alkua. Muutoksia on luvassa lisää, totesi tutkimusprofessori Hilppa Gregow Ilmatieteen laitokselta.
Kasvukauden riskit kasvavat, tuholais- ja metsäpaloriskit samaten. Metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija Marika Makkonen LähiTapiolalta näytti karmaisevia kuvia kaarnakuoriaisten tuhoamista kuusikoista Itävallassa ja Italiassa. Suomenkin ilmasto on muuttumassa entistä otollisemmaksi tuhohyönteisille.
LähiTapiolan teettämässä viljelijäkyselyssä 75 prosenttia vastaajista arvioi sään ääri-ilmiöiden lisääntyneen Suomessa. Kyselyyn vastasi yli 600 suomalaisviljelijää. 85 prosenttia heistä koki, että maataloudessa on sääriskejä, joilta he eivät pysty tällä hetkellä suojautumaan.
Yli puolet ilmoitti olevansa kiinnostuneita vakuutuksista, joilla voisi suojautua sään ääri-ilmiöiltä. 72 prosenttia vastaajista yhtyi väittämään, että maatalouden sääriskien hallintaan tarvitaan uusia, innovatiivisia vakuutustuotteita.
Monissa Euroopan maissa viljelijöillä on jo mahdollisuus ottaa vakuutus sääilmiöistä aiheutuvien satoriskien hallintaan. Suomessa ei, ainakaan vielä.
– Tämä on harmillinen tilanne, johon etsimme ratkaisuja PIISA-hankkeessa. Haluamme herättää asiasta keskustelua ja kuulla, minkälaisilta sääilmiöiltä viljelijät haluaisivat suojautua vakuutuksin, maatilaliiketoiminnan johtava asiantuntija Sami Myyrä LähiTapiolalta lausui.
PIISA on Ilmatieteen laitoksen koordinoima EU:n tutkimushanke, jonka tavoitteena on kehittää vakuutusinnovaatioita osana ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaa ja siten pienentää muutoksesta aiheutuvia taloudellisia menetyksiä. Vuonna 2026 päättyvään hankkeeseen osallistuu yhteensä 12 eurooppalaista toimijaa viidestä eri maasta.
LähiTapiolassa on visioitu uudentyyppistä sääilmiövakuutusta maanviljelijöille. Siitä maksettaisiin ennalta sovittu korvaus, jos vakuutusehtojen mukainen vahingollinen sääilmiö toteutuu. Ilmiö todennettaisiin Ilmatieteen laitoksen tai tilan oman sääaseman tietojen perusteella.
Vahinkoa ei käytäisi tarkastamassa. Siksi sääilmiövakuutus olisi halvempi kuin perinteinen vakuutus, joka perustuu todennetun vahingon korvaamiseen.
Sääilmiövakuutuksesta viljelijä voisi saada korvauksen, vaikkei vahinkoa oikeasti tapahtuisi. Vastaavasti korvaus jäisi saamatta, mikäli vakuutus ei kattaisi toteutunutta sääilmiötä. Ensin mainittu mahdollisuus mietityttää vakuutusyhtiötä, jälkimmäinen viljelijöitä.
Vanhan satovahinkojärjestelmän perään ei keskinäisessä vakuutusyhtiössä haikailla.
– Toimintamalli, jossa valtio tekee jälkikäteen poliittisia päätöksiä viljelijöiden auttamiseksi, on hidas ja epäselvä. Euroopassa ollaan siirtymässä sääilmiövakuutuksiin, joihin saa valtiolta vakuutusmaksutukea, Myyrä kertoi.
Hyönteistuhovakuutuksia on tarjolla suomalaisillekin metsänomistajille, mutta kovin kysyttyjä ne eivät vielä ole olleet.
Sään ääri-ilmiöt yleistyvät samaan aikaan kun tilakoot kasvavat ja tuotanto keskittyy. Maataloudesta on muodostumassa iso riskikeskittymä, mikä näkyy investointien määrän vähenemisenä.
– Haluamme jatkossakin antaa suojaa vahinkoriskeiltä, joihin asiakkaamme kokevat tarvitsevansa vakuutuksia. Samalla kannustamme ennakoimaan riskejä saatavilla olevan tutkimustiedon avulla. Vakuutusten tulisi olla viimeinen riskienhallintakeino, LähiTapiolan chief underwriter Lari-Pekka Kyllönen linjasi.
Tutkimustiedon seurannan ja hyödyntämisen tärkeyttä painotti myös Ilmatieteen laitoksen Hilppa Gregow.
– Tieto muuttuu ja skenaariot päivittyvät nopeaan tahtiin. Nyt skenaariotarkastelu on tulossa myös vakuutusmaailmaan, mikä tuo ehkä mahdollisuuden vakuuttaa tulevaisuutta uudella tavalla, hän sanoi.
Marika Makkonen peräänkuulutti metsäammattilaisilta vahvempaa neuvontaroolia ja metsänomistajilta omaa aktiivisuutta.
– Heidän täytyy käydä metsissään katsomassa, näkyykö kuusenrungoissa reikiä.
PIISAn hankekoordinaattorina toimiva Gregow odottaa, että kahden vuoden sisällä ensimmäisiä sääilmiövakuutuksia olisi tarjolla Suomessakin. LähiTapiolan Myyrä piti uusien vakuutustuotteiden luomista isona haasteena. Kulttuurin ja ajattelutavan on muututtava niin vakuutusyhtiöiden ja valtion kuin asiakkaidenkin suunnalla.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Sotakorvausvuodet näkyivät lehden sivuilla yhä useampina artikkeleina hevosten hoidosta ja puutavaran ajosta. Koneet alkoivat tulla avuksi raivaukseen ja pelloille, ja suomalaisten itsetuntoa nostatti AIV-rehukeksinnöstä pokattu Nobel-palkinto.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Töitä ja viljelyä kannattaa havainnoida aktiivisesti, ja tallentaa havainnot muistiin. Kun asioita korjaa ennakkoon, negatiiviset yllätykset kiireessä vähenevät. Työhön keskittyminen, oma jaksaminen ja maatilan talous paranevat.
Pusulassa kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa metsää. Yksilökohtaisessa metsänhoidossa säästetään aarin elinvoimaisin puu ja raivataan tilaa sille ja sen seuraajalle. Tuomas Mattila on jakanut tilansa metsän blokkeihin, jotka käsitellään yksi kerrallaan 15 vuoden kiertoajalla.
Asumme heimojen vedenjakajalla, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että semmoinen positiivisessa mielessä savolainen, hieman rennompi asenne elämään, puskee yhä enemmän läpi. Länsisuomalaiseen verenperintöön mielestäni kuuluu enemmän tarve pitää paikat siistinä, rivit suorina, kaikki hallinnassa, ojennuksessa ja tiptop. Itäisemmässä Suomessa luonto pursuilee ja hersyilee kivisten peltotilkkujen ja pihamaiden pientareilla huomattavasti enemmän valtoimenaan ja vähemmän
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Tutkimuksissa on havaittu, että mehiläispölytys tuottaa tasaisemman tuleentumisen sekä tasalaatuisemman ja suuremman rypsisadon. Mehiläistarhaajilta saa pölytyspalvelua.
Heikkotuottoisista koivikoista voi pakuria viljelemällä saada merkittävän tulonlähteen. Ensimmäiset pakurin sopimusviljelmät perustettiin Suomeen kymmenkunta vuotta sitten, ja ensisatoa korjataan parin kolmen vuoden kuluttua.
