Energiapuulle on kohta ostajia, sillä eri puolilla Suomea on rakenteilla useita suuria biopolttolaitoksia. Lounais-Suomessa varaudutaan parhaillaan energiapuun kysynnän huomattavaan kasvuun.
Konekoura eli energiapuut paaleiksi niputtava Fixteri-hakkuukone on viime kuukausina siivonnut lukuisia metsäpalstoja kasvukuntoon niin Varsinais-Suomessa kuin Satakunnassakin. Nuoren metsän hoidossa koneellista korjuuta on tähän mennessä käytetty varsin harkiten, mutta sen arvioidaan yleistyvän jatkossa.
Metsänhoitoyhdistys Lounametsän innostamana laitilalainen metsänomistaja Teemu Niro päätti hoidattaa koneellisesti pusikoitumaan ehättäneen metsäpalstansa ja on lopputulokseen tyytyväinen.
”Metsänhoito oli kieltämättä viivästynyt, sillä muualla työssäkäyvänä ja aktiivisesti urheiluharrastuksissa toimivana minulla ei yksinkertaisesti ole ollut aikaa raivata palstaa. Koneellisesti homma kävi nopeasti ja aiheutuneet kulut saadaan energiapuun myynnillä kutakuinkin peittoon”, Niro sanoo.
Hän laskeskelee, että miestyönä tehtynä hoitotoimi olisi tullut maksamaan noin 800 euroa hehtaarilta.
”Nuoren metsän hoito ei ole ansaintaa, vaan nimenomaan investointi tulevaisuuteen. Tällä varmistan, että pojat saavat aikanaan myydä palstalta järeää tukkipuuta”, Niro toteaa.
Energiapuun hinta on noussut kysynnän kasvaessa. Vielä vuonna 2003 keskihinta liikkui kahdeksan euron tietämillä kuutiolta. Nyt energiapuun keskihinta on 25 euroa kuutiometriltä.
Mikäli metsikön keskipituus on kahdeksan metriä ja kohteeseen saa kemera-tukea, nuoren metsän koneellisesta hoidattamisesta ei aiheudu metsänomistajalle juuri maksettavaa. Jos keskimitta on 12 metriä, metsäasiantuntija Kari Laihon mukaan pelkällä energiapuutulolla saatetaan kattaa kulut.
MARJA HEIKKILÄ, teksti
MARJA HEIKKILÄ ja MARKUS HEIKKILÄ, kuvat
Lue koko juttu toukokuun 2016 painetusta Maatilan Pellervosta. Tilaajana löydät koko lehden myös E-arkistosta osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.