Wehmaan kartanossa Juvalla tuotetaan luomumaitoa nykyaikaisesti mutta hyödyntäen vanhoja tuotantorakennuksia. Kuuden tilan yhteistyöringillä peltotyöt sujuvat notkeasti ja kustannustehokkaasti.
Toimivan yhteistyön resepti koostuu yksituumaisuudesta, sitoutumisesta ja selkeistä pelisäännöistä. Tilayhteistyöllä voidaan keventää merkittävästi yksittäisten tilojen koneinvestointeja ja tasata töiden ruuhkahuippuja.
Juvan seudulla tilojen välisestä yhteistyöstä on jo usean vuoden kokemukset. Wehmaan kartanon isännän, Carin Grotenfeltin mukaan perusperiaate on perin yksinkertainen: anna enemmän kuin otat. ”Kun kaikki noudattavat tätä periaatetta ja jokainen tekee parhaansa, voidaan yhteistyössä onnistua.”
Yhteistoiminta virisi muuan pulmasta muutama vuosi sitten. Lähialueen viljelijät halusivat ostaa Betty-nimistä puna-apilan luomusiementä, mutta sitä ei ollut myynnissä Suomen markkinoilla. ”Tiesimme sitä olevan kaupan Ruotsissa ja arvelimme, että tuonti onnistuisi, jos tilausmäärä olisi riittävän suuri. Niinpä teimme siementilauksen yhdessä.”
Vähitellen yhteistoiminta on saanut mitä moninaisempia muotoja. Tilat ovat hankkineet paljon yhteiskoneita, mutta kaikki yhteistyötilat eivät ole osallisina kaikissa hankinnoissa.
Jokainen toimii itsenäisenä yrittäjänä huomioiden kuitenkin toiminnassaan myös yhteistyökumppanit.
”Meillä on yhteinen viljelysuunnittelija, joka samalla katsoo kevätkylvöjä kokonaisuutena. Näin varmistetaan, että rehua riittää jokaiselle tilalle ja kasvijakauma on tasapainoinen”, Grotenfelt selvittää.
Rehusouvia varten tilat perustivat yhteisen urakointiyhtiö Rehuteere Oy:n, joka tekee säilörehut osakastiloille. Tämä ei tuo pelkästään kustannustehokkuutta vaan myös työtehokkuutta. Samalla varmistetaan, että jokaisen rehusato saadaan korjattua hyvänlaatuisena ja ajallaan.
”Ainakin minulle yhteistyö tuo myös mielenrauhaa, kun osakkaat ovat sitoutuneet tekemään rehut toisilleen. Rehunteon koittaessa ei tarvitse lähteä haalimaan työvoimaa kyliltä, vaan koko tuotantoketju on valmiina heinän niitosta pellolla rehun painatukseen varastosiiloissa.”
Ensi syksynä yhtiön toimintaa laajennetaan puintiin.
Kartano on osakkaana myös biokaasulaitoksessa, joskaan Grotenfelt ei itse osallistu yrityksen pyörittämiseen. Kuljetusyrittäjä hakee raakalietteen tilalta biovoimalan raaka-aineeksi ja tuo takaisin mädätettä peltojen lannoitteeksi. Biokaasulaitoksen tuottama sähkö ja lämpö menevät laitoksen vieressä olevan kasvihuoneen käyttöön.
Grotenfelt korostaa yhteistyössä säntillisyyttä ja jokaisen osallistumista. Toiminta ei ole talkoilua, vaan työstä kirjoitetaan lasku. Selvät pelisäännöt ehkäisevät kiistoja ja eripuraa.
MARJA HEIKKILÄ, teksti
JORMA HEIKKILÄ, kuvat
Lue koko juttu kesäkuun 2016 Maatilan Pellervosta. Tilaajana löydät lehden kokonaisuudessaan myös e-arkistosta osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.
