Ensin Suomi myi Euroopan ainoan fosforikaivoksen norjalaisille. Nyt puhutaan kierrätysravinteista osana kiertotaloutta.
Tällä hetkellä ei ole tarkkaa tietoa siitä, pitkäänkö fosforivarantoja riittää maapallolla. Se on kuitenkin varmaa, ettei ruokaa pystytä tuottamaan ilman fosforia. EU:ssa fosfori on muuttunut ongelmasta bisnesmahdollisuudeksi.
EU vauhdittaa kierrätysravinteiden käyttöä muun muassa lannoiteasetusta uudistamalla. Uuden asetuksen tavoitteena on edistää kierrätysravinteiden käyttöä ja kauppaa EU-maiden välillä ja samalla vähentää EU:n riippuvuutta mineraalisten lannoitteiden tuonnista.
Me suomalaiset korostamme mielellämme, että olemme kiertotalouden edelläkävijämaa. Presidentti Tarja Halonen muistutti Kansainvälisessä Recycle Nutrients for Clear Waters -seminaarissa huhtikuussa Helsingissä, että Suomi käynnisti kansainvälistä yhteistyötä teeman ympärille jo 15 vuotta sitten.
Nykyisessä hallitusohjelmassa tavoitteena on, että puolet lannasta ja yhteiskuntajätteestä kierrätetään vuoteen 2025 mennessä ns. herkillä alueilla. Parhaillaan etsitään ja testaan uusia teknisiä, sosiaalisia ja logistisia tapoja, jotka veisivät kohti tavoitetta.
Jos fosforin kierrätys lisääntyy kolmanneksella nykyisestä, se vähentää lannoitteiden tuotannossa tarvittavaa energiamäärää. Samalla EU-maiden maaperään päätyvät lannoitteista kymmenen prosenttia vähemmän raskasmetalleja. Maatiloille syntyy uusia, myytäviä sivutuotevirtoja. Lannoitevalikoima monipuolistuu. EU:ssa arvioidaan, että pk-yrityksiin sekä maatiloille syntyy yli 120 000 uutta työpaikkaa ja paljon uutta liiketoimintaa.
EU:n alueelta löytyy voimakkaan kotieläintuotannon keskittymiä, kuten Bretagne Ranskassa, Katalonia Espanjassa, Italian pohjoisosat ja etenkin Pojoen laakso sekä meillä Lounais-Suomi ja Pohjanmaa. Erityisesti näillä alueilla on tarvetta siirtää lantaa sellaisenaan tai prosessoituna maan sisällä tai maiden välillä.
EU vie eläin- ja kasvipohjaisia lannoitteita yli sataan maahan. Merkittävimmät viejämaat, Hollanti, Belgia ja Italia, veivät vuonna 2014 kilomääräisestä koko lannoiteviennistä 86 prosenttia. Italian viennin arvo on korkeampi kuin Belgian ja Hollannin. Italia vie erityisen paljon tuotteitaan Kaukoitään.
Eniten kasvi- ja eläinpohjaisia lannoitteita toivat vuonna 2014 Hollanti, Ranska, Belgia, Iso-Britannia, Italia ja Saksa. Ranska on nettotuojamaa ja samaan aikaan orgaanisten lannoitteiden viejä. Saksassa tuonti ja vienti ovat lähellä toisiaan. Italia on nettoviejä.
Järki Lannoite -hankkeen projektikoordinaattori Kaisa Riiko sanoo, että orgaanisista lannoitevalmisteista voidaan kehittää kilpailukykyisiä tuotteita, kuten muun muassa Italian esimerkki kertoo.
”Toisaalta orgaanisten lannoitteiden tuotanto ja ulkomaankauppa auttavat maita ja alueita, joilla on merkittäviä kotieläinkeskittymiä ja painetta orgaanisten ravinteisen saamiseksi maan rajojen ulkopuolelle. Tästä kertovat Hollannin ja Belgian roolit”, myös maanviljelijänä työskentelevä Riiko sanoo.
Riiko on toinen Baltic Action Groupin huhtikuussa julkaiseman Ravinnekierrätyksen eurokiemuroita -raportin kirjoittajista. Raportissa on mukana maakatsauksia, jotka perustuva Järki Lannoite -hankkeen keräämiin aineistoihin ja tuloksiin.
Lannassa syntyy EU-tasolla enemmän fosforia kuin mitä sitä käytetään mineraalilannoitteista.
”Useimmissa maissa fosforitase on positiivinen eli pelloille lisätään enemmän fosforia kuin sitä poistuu sadon mukana. Negatiivinen fosforitase puolestaan löytyy esimerkiksi Ruotsista ja Italiasta.”
EU-maissa ilmoitetaan fosforin määrä kahdella eri tavalla. Virallisissa EU:n tilastoissa käytetään yksikköä P eli puhdas fosfori. Osa maista käyttää yksikköä P2O5 eli ilmoittaa fosforin fosforipentoksidina. Esimerkiksi 10 kiloa P2O5:tä sisältää fosforia 4,4 kiloa.
PÄIVI KAPIAINEN-HEISKANEN, teksti
ESA HOLOPAINEN, piirros
Lue koko juttu painetusta elokuun 2016 Maatilan Pellervosta. Tilaajana löydät koko lehden myös e-arkistosta osoitteessa www.pellervo-e-lehdet.fi.
